13.10.2011
Sordavalan pajopruazniekkuperindehty on aigomus elvyttiä
Laatokankarjalaisten liitto, monet karjalazet järjestöt da fondat järjestetäh yhteisruavos Sordavalan linnan kel Sordavalan pajopruazniekku 7.–8.7.2012. Hankehel andau tugie Karjalan Tazavallan kul’tuuruministerstvu.
Jälgikerral Sordavalan pajopruazniekku piettih Kalevalan pruazniekkuvuonnu 1935. Pruazniekku oli silloi aiganah Sordavalan suomalaskanzallizen liikkehen tärgevimii tapahtumii, kus ozuteltih i kuuluzii karjalazii muzikantoi da runonpajattajii. Aijan hengen mugah hyö edustettih ”igivahnua suomalastu kanzankul’tuurua, mi oli vaiku säilynyh jälgipolvile Karjalas.”
Nygöi järjestäjien tarkoitus on tuvva ezih karjalankielisty kul’tuurua iččenäh ilmai ideolougizii aksentoi. Enne kaikkie suovattan 7.7. ezitetäh äijy karjalankielisty ohjelmua rajan mollembil puolilpäi.
Pajopruazniekkuidejan keksi alunperin šveitsaarilaine Hans Georg Nägel 1800-luvun algupuolel. Pruazniekat terväh otettih käyttöh germuanielaskanzallizes liikkehes, kuspäi pajopruazniekkuideju tuli Estounien kauti Suomeh 1880-luvul.
Lizätieduo: Laatokankarjalaisten liitto / paginanvedäi Kari P. Koslonen, 050 576 9341, kari@koslonen.fi ; Suojärven Pitäjäseura / paginanvedäi Reino Kononen, 0400 175 485, kononen.reino@gmail.com ; Sortavala Säätiö / professor Reijo Pajamo, 040 773 8025, reijo.pajamo@pp.inet.fi (ohjelmiston vastuonpidäi); Pohjolan Matka / Anna-Mari Pelkonen, 0201 303423 (matkat, yösijavaihtoehtot, joukkomatkat / taričendupakičukset)
Kul'tuuru l hengilöt
30.9.2011
Paavo Harakka
Heikki Koukkuńi – karjalańi ťiedoi- da taidoińiekka
Kotškazen Feďa, (Heikki Koukkunen, 1938 –1983) ennätti eländäaigah äijäl ruadua karjalazien ďieloloin edeh. Feďa-bratanua hyväl mielel muissammo da passiboitšemmo vie tänäpäingi. Häi ozutti meil kulleh Raja-Karjalas ennen elettih da ruattih. Pagizi hyväh luaduh karjalaksi da vie malttoi pajattua. >>
30.9.2011
ARCHIBALD BAJORAT (1923-2010), Litvun germuanielaine taidoilii löydi v. 1968 Kalevalas da sen mifolougies ičelleh suuren eloksenpiduhisen teeman. >>
22.7.2011
Täs synnyinrannan minun algu -festivualu Anukses 6.9.2011
Anukselazien oma Brendojevan pruazniekku "Täs synnynrannan minun algu" tänä vuon pietäh 5.-6. syvyskuudu Sammatukses, Brendojevan kodikyläs. >>
29.6.2011
Ritva Lampivuo
Suursuaren kezäruaju
Joukko taidoilijoi vietti kezii Suursuares jo 1900-luvun allus enne varzinastu lomamatkailun algamistu.
Kaunehet da jylhöt landshaftat, pehmei čuururandu da päivypasto houkuteldih heidy sinne. Taidoiliit Magnus Enckell da Jalmari Ruokokoskigi käydih Suursuares mualuamas. >>
20.6.2011
Anuksen muuzikkufestivuali 12.–14.8.2011
Teemannu on karjalaine da muu suomelais-ugrilaine muuzikku eri muodolois. Järjestelyruavos pietäh huoldu Suomes: Timoi Munne, Karjalan Kielen Seura ry puh: 044 304 9293 da Anukses: Jelena Pystina, puh: + 7 921 4522749. (elena-pystina (at) yandex.ru). Yösija rodieu järjestetty muga, kui tahtotah iče gost`at. Azettuo voibi hotellih libo uuzih kodikkahih majataloloih. Hindutazo on 25-40 jeuruo suutkis (yhtes ristikanzas) kahten hengen pertis. Käytändön matkujärjestelylöis da viizan hommuamizes voibi kyzyö nevvuo.
18.6.2011
Ivan Savin
Karjalazus eläy Ruočis
Ruočin piälinnas Tukholmas kahten päivän aigah, 13.-14. oraskuudu, piettih karjalan kielen kursit. Kai kursilazet oldih sidä mieldy ku kursiloin piendiä pidäy jatkua. Tuliel hyö ruvetah kerävymäh yhteh toinah kerran kuus, sit yhtes pajatetah, lugietah runuo da Oma Mua –lehtie, kudaman sanakse erähät ollah tilattu kursiloin aigah. Muga ”Omal Mual” rodih lugijua Ruočisgi dai näemmö, ku Ruočisgi eläy karjalastu, kudamat tahtotah maltua omien ezi-izien kieldy da kehittiä karjalazuttu täs muas. >>
1.6.2011
Pertti Lampi
RAHVAHAN SANA da muidu žurnualoi – viestilöi mennyöl vuozisual
Jälgimäzen suan vuvven aigah Suomes puaksuh on opittu piästiä ilmah karjalankielizii lehtii. >>
