31.3.2014

Runoloi da pajoloi karjalakse

Karjalan Kielen Seuran spetsazientundii Aaro Mensonen on mennyzien vuozien varrel jullannuh jo parikymmendy opastundumonistehtu. Nygöi on piässyh ilmah tuaste uuzi Runoloi da pajoloi karjalaksi. Sit löydyy suosittuloi da kaikile tuttavii runoloi, pajoloi, sananpolvii da näyttehikse sežo yksi legendu da itkuvirzi. Uuzi Runoloi da pajoloi –tetratti  pädöy hyvin meijän kielen opastujile. Monistehtu suau Joensuun toimistos (tf 044 304 9293) da terväh sežo verkokaupaspäi.

 

3.5.2013 

Vienankarjalan kielioppi on piässyh ilmah

Vienankarjal on karjalan kielen murreh, kudamua paistah Karjalan tazavallan pohjazes. Paistun murdehen perustehel on kehitetty vienankarjalan kirjukieldy vuvves 1992 lähtijen, konzu painettih Vienan aberi. Kieliopis verratah vienankarjalua suomen kieleh. Kielioppi on tarkoitettu enne kaikkie suomelazile kielen opastujile da muile kielen suvaiččijoile dai karjalazile opastujile, da se on kirjutettu vienankarjalakse. Suomelazien on kebjy ellendiä sidä, onhäi vienankarjal suomen lähäzin sugukieli.

Vienankarjalan kielioppikirjan luadija Pekka Zaikov on Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen professor da vienankarjal on hänen muamankieli. Kirjas on foneetiekan ližäkse äijy harjoitustu da  rikastu dai monipuolistu luvendumaterjualua. Kirjan hindu on 25 euruo da sidä myöy ezim. Karjalan Sivistysseura ry, (09) 171 414,  toimisto@karjalansivistysseura.fi

Karjalan Sivistysseuru - 100 vuottu karjalazen rahvahan puolistajannu

Ku Karjalan Sivistysseurale täydyi 100 vuottu, se sai pruazniekas (2006) Ivan (Jukka) Akimovispäi hyvän lahjan, seuran histourien livvinmurdehel. Tevos on nygöi kiännetty kebjäl käil livvin kirjukielele da jullattu. Akimov on histouriekirjal tahtonuh kerduo karjalazile sit arvokkahas ruavos, midä seuru on ruadanuh karjalazien hyväkse enämbi sadua vuottu. Hänen syvä toivomus on yhtistiä karjalazet valdukundien rajan mollembil puolil pidämäh huoldu omas kieles da kul’tuuras da muga omassah identitietas.

Kerdomus Karjalan Sivistysseuran toimindas on hyvä kannusteh täh ruadoh niškoi. Kirjan hindu on 20 euruo da sidä on suadavannu ezim. Karjalan Sivistysseuras (09) 171 414, toimisto@karjalansivistysseura.fi

 

 

10.9.2012 

Karjalankielizien julgavoloin sygyzyn sualoi on poikkevuksellizen moniluguine

Suomen kanzallizis vähembistölöis karjalankielizet jullatah eniten kirjoi da iänittehii. Karjalan Kielen Seuru piästi tänäpäi ilmah nelli uuttu kirjua da yhten lapsien cd-diskan. Sygyzyn aigah piäzöy ilmah vie saman verran julgavoloi. Nenga ollen sygyzy 2012 on tässäh ruavokkain karjalankielizes julgavotoimindas. Kirjat da iänittehet on valmistettu ven’an- da suomenkarjalazienke yhtehizenny ruavonnu. Kai julgavot roitah karjalan kielen da kul’tuuran elvytystoimindah niškoi. Tämä toimindu ei keskity mennyzien aigoin musteloh, vaiku se on nygyaigastu ruaduo da tähtiäy tulevazuoh. Tarkoitus on luadie karjalas vie nygöstygi enämbän moderni käyttökieli.

 

Uvvet julgavot

Tove Jansson: MUUMITATAN MUSTELMAT (Muumipapan urotyöt) on jo kolmas Muumi-kirju. Familjen Hartwalls Fond – Hartwall Perheen Rahasto  on luadinuh seurale lahjoituksen, da sen avul kai Muumi-kirjat kiännetäh karjalakse. Niilöin kiändäi on Natalja Sinitskaja.

IN’AINE on Natalja Sinitskajan kirjutettu da Anastasia Trifanovan kuvitettu kanzainvälizesti palkittu lapsienkirju, kudamas nygöi on otettu uuzi painos yhteisruavos Periodika-julguamon ker. Tevos kerdou tavallizes mua-alovehelazes tytös, kudai puuttuu sellittämäh vaigieloi probliemoi aiguzekse roijes. Muamo da tuatto annetah vastavuksii tytön luadimih kyzymyksih. Sinitskaja kuvuau hyvin lapsen psiholougiedu, tyttözen syväinpuolistu muailmua da aiguzien roulii lapsen kazvatukses.

Santtu Karhun KURRET-lapsiendiskas on 11 lapsienpajuo. Keral ollah ezimerkikse Kurret ja Čibi–čibi linduine.

Milan PEREHEN PÄIVY - Maria Kähärin kirjutettu da kuvitettu lapsienkirju on kui opastuskirju muga i kodieloksen sanaston sanakirju. Tevos sobii hyvin käytettäväkse kielikerholois da -pezis, eziškolas, perusškolas, lapsien kodiopetukses dai aiguzien opastukses.

Raija Pyölin LIVVINKARJALAN HARJOITUSKIRJU
on ylen hyvä nygyaigaine abunevvo karjalan opastujile, semmiten konzu se on käytös yhtes saman kirjuttajan Livvinkarjalan kieliopin ker. Mollembat kirjat sovitah sezo ičeopastujile.

Julguandupivos kerrottih i kahtes lähiaigah jullattavas Juhani Ahon tevoksien kiännökses. Ljudmila Markianovan kiännetyt tevokset RAUDUTIE da LASTUT ilmestytäh lähinedälinny Juhani Aho 150-vuottu -pruazniekkuvuvven (2011) jälgisualoinnu.
Luadijois oldih paikal Natalja Sinitskaja da Santtu Karhu. KKS:n paginanvedäi,
arhijepiskoppu Leo, kerdoi infopivos seuran viimezimmis suavutuksis mm. Karjalasten kodiseudualoveh-hankkehes.


Julgavoloin tiijot
Tove Jansson: Muumitatan mustelmat, 173 s, sid, Porvoo 2012, ISBN 978-952-5790-29-0, hindu 25 €.
Natalja Sinitskaja: lapsienkirju In’aine, ISBN 978-5-88170-220-5,Periodika 2012 Petroskoi, hindu  20 €.
Santtu Karhu: Kurret, 1 cd, KKSCD-001, Karjalan Kielen Seuru 2012, hindu 20 €
Maria Kähäri: Milan perehen päivy,  40 s, sid, ISBN 978-952-5790-30-6, hindu 20 €
Raija Pyöli: Livvinkarjalan harjoituskirja, 111 s, nid,  ISBN 978-952-5790-31-3, hindu 15 €

Julgavoloi voi tilata seuran maltokeskuksespäi tel +358-44 500 2215 , os.  Karjalan Kielen Seura ry, Pohjoiskatu 6, 80100 Joensuu, kirsti.karhinen@karjal.fi. Tilata voi myös KKS:n verkokirjukaupas: http://karjal.fi/. Ližäkse tevoksii suau seuran Helsingin toimistospäi: pertti.lampi@gmail.com, tel 0400 246 266, ad. Korvatunturintie 2, 00970 Helsinki (Mellunmäen ortodoksinen toimintakeskus)  

Ližätiedoloi: Pertti Lampi, tel 0400 246 266

 

21.5.2012 

Saaran kuaskut da starinat

Karjalan Kielen Seuru on piästänyh ilmah Saara Tuovizen karjalankielizen anekdottukirjan yhteisruavos Lieksan Suojärveläisten ker. Tuovizen tevokses on hyväntahtostu karjalastu huumorua parahimuolleh. Kuaskuis ei nagreta yksin toizii, vai yhty hyvin i karjalazii iččiedäh. Tämä uuzi kirju perustuu vuvvennu 2007 jullattuh samannimizeh tevokseh, a nygöi keral on monii ihan uuzii šuutkii da starinoi. Tevos on piässyh ilmah Suomen Kulttuurirahaston denguavul.
 

SAARAN KUASKUT DA STARINAT, ISBN 978-952-5790-26-9, 100 s, 25 €, Oy painotalo tt-urex AB, Porvoo 2012.

Kirjua voi tilata seuran maltamiskeskučaspäi tel +358-44 500 2215 libo +358-44 304 9293; Karjalan Kielen Seura ry, Pohjoiskatu 6, 80100 Joensuu; timo.munne@karjalankielenseura.fi

Tilata voi sezo KKS:n verkokaupan kauti: http://karjal.fi/. Lizäkse tevostu suau Helsingin toimistospäi: peter.pond@netsonic.fi, tel 0400 246 266.

 

9.3.2012 

KONDIEN KER MARJAS

Karjalan Kielen Seuru julgai meččy-aihezen kerdomus- da runokerävyksen KONDIEN KER MARJAS – karjalazet kirjutetah.

Jo vuozien aloh Karjalan Kielen Seuru on yleiskarjalazen kirjutuskilvan avul rohkannuh kaikkii karjalazii kirjuttamah  kerdomuksii da runoloi karjalan kielel. Ozanottajii on olluh Suomen da Ven’an  Karjalan kaikis ozis da murrehalovehispäi. Sezo Inkerin alguperäzih eläjih kuulujat izorat ollah otettu ozua kilbah, muga kirjuttajua Tverin Karjalasgipäi. Parahat kirjutukset on piästetty ilmah kirjannu. Tämä metoudu ozuttihes erinomazekse tavakse lizätä omakielisty kirjuttamistu, da moni stolakodah kirjuttai on rohkennuh piästämäh ilmah omii tekstoi i karjalankielizis lehtis da antolougielois. Erähät ollah jullattu kai oma kniigu.

Nelländen kilbukirjutuksen  tiemannu oli meččy, midä se merkiččöy kirjuttajale: kalastustu, mečästysty, marjah da sieneh käyndiä, omua mielenlandšaftua i m.i. Meile työnnetyis kerdomuksis voi nähtä selgieh sen, ku tiemu on innostannuh kirjuttajii. Hyö ollah kaikenigäzii da kuulutah leviesti kaikkih murrehalovehih. Nuorii libo aiga nuorii kirjuttajii on joukos endisty enämbi, da keral on pari nuordu tyttyögi.
Kniigan toimitti da lad’d’ai Martti Penttonen, kanzikuva Ritva Lampivuon. Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön denguavul.

Kondien ker marjas – karjalazet kirjutetah, toim. Martti Penttonen, ISBN 978-952-5790-27-6, 202 s, Kuopio 2012, hindu 10 €. Tevostu voi tilata seuran maltamiskeskuksespäi tel +358-44-304 9293,  Karjalan Kielen Seura ry, Pohjoiskatu 6, 80100 Joensuu, timo.munne@karjalankielenseura.fi  (PL)

 

19.9.2011  

JULGAVOLOI

Fed’an roindupäivy (20 €)

Tunnustu Fed’ah! Feda on pikkaraine poigu da hänel on nygöi roindupäivy. Ystävät on kučuttu hänen luo  maskaruadupruazniekkah. Fed’a iče on kažinnu. A kedä muudu sie on da midä sie ruattih, voit lugie kniigas. Sen on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri.

 

Fed’a kažii ecciy (20 €)

Fed'an kažii ei nävy nikus. Kunne ollou mennyh? Fed'a händy eččiy da eččiy, a löydyygö kaži? Eččijes F’eda löydiä kaikenmostu muudu. Midä loppujen lopukse tapahtuu, se kerrotah täs kirjas. Maria Kähäri on kirjutannuh da kuvitannuh tämängi vesselän kniigan.

FED’A-kniigoin tiluamizet: Pertti Lampi tel. 0400 246 266

Kižakartit hyövykse da ilokse

Karjalan Kielen Seuru on piästänyh ilmah Maria Kähärin luajitut kižakartit. Niilöil voi kižata monii eri kižoi da samoiten vesseläh tabah opastuo sanoi karjalakse libo verestiä karjalan kielen maltuo.

Ostandukižakartit-pakiettu da Fed’akartit-pakiettu kaikkiedah € 50

Kyzykkiä kuni niidy vie on! Nämii opastuskartiloi ei voi ostua verkokaupaspäi.

Tiijustelut: Pertti Lampi tel. 0400 246 266

 


22.7.2011 

Täs synnyinrannan minun algu -festivualu Anukses 6.9.2011

8:30-9:30 Registriiruičendu. Anuksen rahvahallizes kirjastos (Uritskogo 2a)
9:30 Festuvualan avuandu. Polevaja 39
10:00 Litija Anuksen linnan kalmoimual.
10:30 "Lugou V. Brendojev" CD:n ozuttelu M. Penttonen. Anuksen rahvahalline kirjasto.
11:30 Ozuttelu lapsien taidehškolas
12:30 Murgin
13:00 Lähtö Sammatukseh
14:00 "Kodoilah himo on tulla" Kirjallizuspalkindoloin juandu
15:00 "Soita soittuo, pajata častuskua"
16:30 Lähtö Sammatuksespäi

Ohjelmu voi muuttuo. Yhtevys tel. +7 81436 41252 da 41524. Sähköpoštu library_olonets@onego.ru 
Andrejeva Svetlana Ivanovna, Fedulova Galina Mihailovna, Solovjeva Svetlana Iljinična.

 

20.7.2011

Anusrandaine

Vedyot vedrehet, jovet hil'l'ažet,
Höyryäy kynnätes, niitty suottoloil,
Turbei koivikko, peldo vil'l'ažu,
Anusrandaine, randu tuattoloin.

Kaste hobjaine, zor'ku kullattu,
Suuri sammalsuo, muur'oi mageihut;
Ongo järvyžis sinul kyllytty,
Anusrandaine, randu lageihut.

Kevätkägöihyt kukkuu heläittäy,
Randu Luadogan liettojauhožes.
Hyväh sobužeh kaikkii elättäy,
Anusrandaine, randu rauhažu.

Vladimir Brendojev

 

Synnyinrannale

Minun armas Synnyinrandu,
Vuvvet, sugupolvet mennäh,
Sa ku tähti-tulihändy,
Lennä korgial, ainos lennä!

Minun armas Synnyinrandu,
käske vai, ga siirdyy vuori.
Tuatat aluskivet pandih,
seinät nostau polvi nuori.

Minun armas Synnyinrandu,
Mibo meile tuuli viilei?
Nuori syväin-kiingei jänneh.
Nuori mieli-ravei piili.

Vladimir Brendojev

 

1.6.2011

Pertti Lampi

RAHVAHAN SANA da muidu žurnualoi – viestilöi mennyöl vuozisual  

Jälgimäzen suan vuvven aigah Suomes puaksuh on opittu piästiä ilmah karjalankielizii lehtii.  Salmin Mančinsuares vuozinnu jullattih 1913 – 14 Karjalan viestit -nimine žurnualu. Karjalan Sivistysseuran Karjalaisten Sanomat -lehtes käytettih kui vienan mugai livvin murdehii vuvven 1917 kevätkuus keviässäh 1918. Sen jälgeh lehti rubei puolistamah Päivännouzu-Karjalan Suomeh yhtistämisty da suomen kielen aziedu. Vuvvennu 1920 Sordavalas ruvettih julguamah Anuksen pagolazih näh suunnattuu lehtie”Vapaa Karjala”, kuduas käytettih sežo livvin murrehtu. Täs Karjalan Kansalaisliiton lehtes E.V. Ahtian hyvyös rodih karjalan kielen paras puolistai. Suojärvel 1934 perustettu Karjalan Kansalaisseura rubei puolistamah karjalan kirjakielen luadimistu. Nellän vuvven mendyy perustettih vie Karjalaisuuden ystävien liitto. Nämä järjestöt jullattih nämii lehtii: Rahvahan sana 1935Karjalaisuuden ystävä 1938 -1939 da Karjalan Vapaus 1934 – 1936. Niilöin julgavoloin kirjutukset oldih enimyölleh livvin da vienan murdehil. Päivännouzu-Karjalan suomelasvallan vuozinnu 1941 - 1944 Karjalan Sivistysseuran lehti Viena-Aunus avattih tuaste karjalankielizih tekstoih niškoi. Lehti toimi propagandulehtenny, da sit piäzi ilmah äijy karjalankielisty kirjutustu vallatun alovehen karjalazile.

Voinien jälgeh karjalankielizii tekstoi silloi toiči suadih lugie suomenkielizis karjalaislehtis enne kaikkie ”murrehpaginoinnu” ezim. Nuori Karjala-lehtes. Vaste 1970 - ja 1980 karjalua allettih käyttiä endisty enämbi. Oma Suojärvi -lehti ozutti suundua. Karjalankielisty žurnualua suadih yhtelläh vuottua aiven täh vuodeh sah.

 

 

Työnnä ystäväle