Nägökannat 19.2.2012 

Akadeemizen Karjal-Seuran histouriedu kaunistelii tevos on piässyh ilmah

Karjalazel järjestöalovehel on monenmostu toimijua. Eräs kummallizimmis yhtistyksis on Akadeemizen Karjal-Seuran perindehyhtistys. Se on vastevai jullannuh tevoksen AKS:n tie – Akadeemine Karjal-Seuru izänmuan da heimoideolougien aziel (Akateeminen Karjala-Seura – isänmaan ja heimoaatteen asialla, Hämeenlinna 2011). Tevokses ”arvostetut histourientutkijat” sellitetäh AKS:n olemustu da toimindua…” Hyö tottu toven sellitetäh, a ylen yksipuolizesti. Kirjuttajat jätetäh tarkoituksel kerdomattah tämän liikkehen histourieh liittyjii tärgevimii dieloloi. Mieleh juohtuu erähän germančan histouriitutkijan kirjutettu  läs 700-sivuhine samanmieline tevos, kuduan luvin 1970-luvul. Täs kniigasgi kai lähteviittehin la tovestettih, ku juudalazien kanzantapandan todevuttajat oldih nevvostoliittolazet.
 

Uvven AKS-kniigan piäintrigu on se, ku hos liikeh oli radikualu da peräoigelistolazekse sanottu, izänmuallizus da luja muanpuolistusruado enne kaikkie talvivoinan iel korvatah sen pahat ruavot. Tämä perustelu on ylen tyhjy. Germuanien natsistat da Nevvostoliiton kommunistat oldih sezo ylen kanzallismielizii, sijoitettih äijy varoi muanpuolistukseh, militarizoitih kogo yhteiskundu da vojuittih innokkahasti kui oman muan puolistamizekse, mugai enne kaikkie hyökkävyssovis. Yhtelläh ni ken kriitielline histourientutkii ei sano varmah nämis mualois, muis mualois pagizemattahgi, ku rajattoman pahat ruavot voidas korvata aktiivizel muanpuolistusruavol libo izänmuallizuvvel. Toine tevoksen perusväiteh on se, ku AKS yhtenästi Suomen kanzua. Kniigas tottu mainitah natsistoin da muijen jyrkiä kandua ezittänyzien germančoin järjestölöin käytetty terminu ”kanzankogonazus”, a yhtelläh ei sellitetä, midä se tarkoittau käytändös. Sehäi ei tarkoita omatahtostu yhtehisty ruaduo libo kanzalazyhteiskundua, vaiku natsistoin da kommunistoin ajettuu pakollistu yhtenäzytty, kus heile vihamielizet rahvahat kui toizinajattelijat, toizet puolovehet da vahingollizet vähembistöt on hävitetty.

 On tovelleh igävy dielo, ku kirjuttajat väheksitäh liikkehen demokruatienvastazuttu da pyrgimysty diktatuurah dai lähästy yhtehisty ruaduo natsistoin kel. Kirjutuksis pietäh pienenny dielonnu monilugusten AKS:n jäsenien ozanottuo vallankuabavuksien planiiruičendah da Mäntsälän vastahnouzuh, Suomen kanzalazien da kai endizen prezidentan kuabavuksih, suorih vähembistölöin ahtistelemizih da vihapropagandah dai viharuadoloih nuaburikanzoi kohtah. Kommunismanvastazus on sezo kai pahat ruavot pyhittäi argumentu. Lugijoile ei yhtelläh kerrota kaikkie dieloloih kuulujua. On tozi ku suomalasten enimistö kui AKS:gi vastustettih kommunistudiktatuurua. Kirjuttajat ei yhtelläh tahtota pal’l’astua lugijoile, ku AKS:n johto ei ni hyväksynyh nygöi ičestäh selvii päivänlaskupuolen vällyzii kui yhtistymisvällytty, ammattiliittoloi, liberualoi da huralistopuolovehii, parluamentua, ylehisty da yhtelästy iänioigevuttu eigo opastunduvelallizuszakonua.

Sen tevoksen kirjuttajat yksikai tunnustetah, yhtelläh rivilöin välis, ku Suur-Suomi oli ebärealine huaveh. Kogonah vaikastutah sit, ku AKS:n johtohengilö Vilho Helanen dai moni muu kannatettih lämbimästi Hitleran Uuttu Jeuroppua. Helanen da moni muu aktivistu oldih i hommuamas natsistoin  vastinehtu Kuusizen Terijoven hallituksele m.s. Vällän Suomen hallitustu dai germančumielisty vasturinduliikehty kezäl da sygyzyl 1944. On kebjy duumaija mi olis olluh AKS:n da sen jäzenilöin rouli, ku natsistat oldas voitettu soda libo vallattu mua. Liikehty oldas käytetty hyväkse Suomen da Päivännouzu-Karjalan ”uvvessahorganizuičendois” libo toizinajattelijoin, juudalazien, čiganoin dai ven’alasten ahtistelendois da karkotuksis Germuanien vallatuile alovehile.

Karjalazien kannal tärgevindy on yhtelläh se, ku kogo AKS:n histourii da sen jäsenien ajettu valloituspoliitiekku dai pluanat Päivännouzu-Karjalah näh, ozutetah kiistämättäh sen, ku karjalan kieli da kul’tuuru oldas hävitetty Suomes da Karjalas vägi terväh. Ei ole yksisama mittumua tieduo levitetäh Suomen da Karjalan histouries. Natsistumielizen AKS:n rehabilitoindu-tevos da mennyöh muailmah kuulunuon istin yli-igäzen heimoideolougien hengihkiännytysyritykset vahingoitetah pahoi meijän kielen da kul’tuuran elvytysty da lizätäh ebätiedozuttu da hajuondua karjalasjärjestölöis dai karjalasten keskes. Tämänkaldaine liikehtimine innostau elvytyksen vastustajii, kudamii on muitengi ihan tarbeheksi. Karjalasten voimat pidäy keskittiä yhteisruadoh da jättiä mennyzyön kaunistelu niilöile, kuduat tahtotah čomendella histouriedu da eliä suarnumuailmas.

 

Pertti Lampi