Piäkirjutus 2/2012
Opastus on tärgevin i karjalan kielen da kul’tuuran elvytykses
Karjalan Kielen Seuru lujendua da kehittäy koulutustoimindua vuozikerähmös hyväksyttylöin suunduviivoin mugah. Tavoittehennu on lujoittua karjalankielizen vähembistön identitiettua da omanarvontunduo spetsopastuksen avul. Peruslähtökohtu on tiettäväine se, ku karjalazet ollah omassah kanzu, kudamal on kogo aijan kehittyi karjalan kieli da kul’tuuru. Lizäkse opastettavat opiskellah ičelleh lähäzindy da omindu kieldy da kul’tuurua, da silloi liikutah ristikanzan mielen herkimil alovehil. Ilmai nämii perusazieloi opastumine jäis helpoh vaiku pindupuolizekse opastumizekse
Opastumistu järjestetäh kodirandualovehen keskučoin Joensuun da Nurmeksen Bomban lizäkse kaikil muil kodirandualovehen toimindah verkostoituloil alovehil ezim. Pohjas-Savos, Kainuus da enne kaikkie piälinnualovehel. Keral ollah kai igäpolvet dai immigrantukarjalazet. Kieldy da kul’tuurua opastutah eriluadusten mieliruadoloin da yhtes ruadamizen avul. Yhteisruadopartn’oroinnu ollah kanzanopistot, rahvahan- da ruadorahvahanopistot dai opastumiskeskučat, a muudu toimindua voi järjestiä sezo kerhomallin mugahizennu kustahto karjalazyhtezös. Lapsile da nuorile annetah opastustu kielipezien lizäkse, kudamis enzimäine toimiu jo Nurmekses, mieliruado- da muuzikkukižakerholois dai luageriloil. Eziopastus da perusškolaopastus pannah alguh jo tuliel sygyzyl vähimiten paril paikkukunnal.
Aiguzien puolel opastamistu kehitetäh suuresti. Heijän kohtal aksentiiruijah viegi enämbi opastumistu yhteisruadamizen kauti da muasteri-opastuimetoudua käyttäjen. Vällän kul’tuurutoimindan alovehel opastumisainehien miäry on ylen suuri, sikse jogahine, ken tahtou, i löydäy mieluzan alan da opppiu samal kielengi. Seuroin da muijen yhtezöjen aktivistois opastetah kul’tuururuavon organizuatoroi da azientundijoi yhtistyksih da paikallistazoloih niškoi. Nämät ristikanzat toimitah samal opastusvastuajoinnu. Eläkehigähizile karjalazile organizuijah kerholoi da monipuolistu kul’tuurutoimindua hoidolaitoksih da palvelutaloloih nähte.
KKS:n pluanoin mugah ruvetah terväh andamah sezo ammatillistu opastustu yhteisruavos ammattiškolien, -opistoloin da -korgeiškolien da ruadovoimuhallindon kere. Enzimäzikse ollah vuoros kielipezien da kerholoin vedäjät, karjalan kielen opastajat, kiändäjät, kielenhuoldajat, paginankiändäjät, giidat, matkanjohtajat da karjalakse kirjuttajat toimittajat. Opastustu voi andua monil muilgi aloil kui taijon alovehil, hoidoruavos, pravoslaunoin kirikön eri ammattilois, karjalazes gastronoumies, folkloretuottehien valmistukses da markinoiččemizes i.m.i. Muga kymmenet da kai suat kielenmaltajat da spetsopastuksen läbipiässyöt suahah oma ammatti da ruadopaikku karjalazen kul’tuuran alovehel.
Kentah voi nygöi sanuo, ku tämä on utoupiedu. Ei ni yhty, vaiku tävvelleh mahtollistu, gu vai karjalankieline rahvalisto muga tahtonou. Valdivovaldu, monet kunnat, opistot da korgeiškolat ollah jo luvattu ruveta yhteisruadoh da andua talovehellistu tugie. Kui ravieh piästäh liikkehel, se rippuu nygöi karjalasjärjestölöis. Suojärven pitäjäseuru on yhtelläh luvannuh lähtie mugah tävvel voimal da uskon, ku toizet karjalankielizet yhtistykset otetah sit mallii.
Pertti Lampi
Piäkirjutus 1/2012
Suomen pravoslaunoi kirikkö da karjalankielizet
Karjalankielizien identitietan kulmukivet ollah karjalan kieli, karjalaine kul’tuuru (vällläh ellendäjen) da pravoslaunoi viero. Pravoslaunoit prihodat ollah oldu enne kaikkie voinien jälles karjalankielizien turvupaikkoi, kudamis on voidu käyttiä omua kieldy da jatkua karjalazii perindehii. Ei ole kummu, ku suurin vuitti meijän muan pravoslaunois ristikanzois on olluh ainos karjalazii. Kirikön johto da suurekse ozakse i pappilisto ajettih yhtelläh ainos 1990-luvule suate toizenlastu poliitiekkua. Keskitetyn yhtenäzvaldivoidealan huippukavvennu 1920- da 1930-luguloil sezo karjalazis pravoslaunolois ruvettih luadimah ”putin yleissuomalazii”. Silloine kirikön johto myödäili tädä Akateemizen Karjal-Seuran ajettuu poliitiekkua. Rodih ellendys suomalane pravoslavii. Enne kaikkie karjalazii pravoslaunoloi painostettih vaihtamah heijän igivahnat ristimä- da sugunimet suomalazikse da unohtamah oma kieli da vahnat perindehet. Moni taibui muutoksih, a suurin vuitti ei hyväksynyh pakkosuomalastamistu.
Jeuropan ololoin piästyy välläle 1990-luvul suomalazes yhteiskunnas dai pravoslaunois kirikös dogadittih vähembistölöin olemasolo. Yhtelaigua ven’ankielizienke ruvettih ottamah huomivoh koltansaamelazet kirikön toimindas. Muasmuahmuuton lizävyjes moni etnine ryhmy sai oigevuksen pidiä omii kerähmöi. Nämii ryhmii ollah ezim. rumiinielazet, koptat da eritrealazet. Tänäpiän vähembistön oigevuksii ei enimyölleh panna ebäiltävikse. Karjalazet ollah ainovo poikkevus. Vuozikymmenii vahnat suomalastamisopastukset vaikutetah ielleh. Muga erähät prihodois ruadajat (ei papit) da toimijat ollah puaksuh opastettu allekirjuttanuttugi, što ”pravoslaunoi kirikkö ei ole karjal-kerho”, ku olen ezitännyh toivomuksen karjalan kielen käyttämizes nygösty enämbi sluužbois. Samoin hengilöin mieles on ičestäh ihan selvy, ku viron libo ruočin kieldy käytetäh sluužbois, hos paikal ei olis ni yhty niilöin kielilöin pagizijua. Ku tämänmoizii nägökandoi on i muis prihodois, kui varuan, karjalankielizen vähembistön oigevuot ei todevuta kirikön käytändön ruavos, hos kirikön johto da pappilisto tiettäväine ollah i karjalasten puolel.
Luonnollizesti on ylen hyvä, gu enne kaikkie Päivännouzu-Suomes pietäh karjalankielizii liturgiiloi silloi-toiči, a tilandeh vois olla äijiä parembigi. Suurin viga on iče karjalankielizis. Olemmo liijan varačut vuadimah meijän omii oigevuksii. Meijän pidäy iče aktivoijakseh, da terväh. Ku vai ezittäzimmö voimakkahasti da monen hengilön väil meijän omis prihodois hos sen, gu karjalua käytettäs ehki vähän verran sluužbois da muis prihodan tapahtumis, varmah muga ruattas. Kaikes huolimattah se olis hyvä algu. Kiännettylöi tekstoi yhtelläh on, m.m. Uuzi Sana da Psaltiri. Karjalankieline liturgiigi tulou terväh valmehekse. Ku karjalazet vaiku harjavutah kuulemah da käyttämäh heijän omua kaunistu kieldy sluužbis da muis prihodoin tapahtumis, sit sil on ylen suuri merkičys kielen elvytyksen kannal, se on selvy dielo. Samal kerdua on hyvä mustua, gu ikivahnoin karjalazien nimilöin andamine lapsile on kebjimbii taboi algua kielen da kul’tuuran elvytys.
Pertti Lampi
Piäkirjutus 5-6/2011
Yhteizöt ollah piätilas kielen elvyttämizes
Karjalazet yhteizöt ollah säilytetty karjalan kieli da kul’tuuru nämih päivih suate. Suguloin da perehien lizäkse pravoslaunoiloil prihodil da karjalasten omil yhtistyksil on olluh tärgei rouli täs ruavos. Kieli da kul’tuuru ollah säilytty, hos enimistökul’tuuran paineh on olluh aiga kova. Vuozikymmenii karjalazii opastettih olemah enne kaikkie suomalazii kudamil on vaiku juuret Karjalas. Karjalan kieli dai kogo kul’tuuru kačottih yksin mennyzyöh kuulujikse. Ozakse enimistö karjalazis ei ole toiminuh suomelastajien ohjehien mugah.
Jälgivuozinnu on roinnuhes sežo uuzii yhteizölöi. On perustettu Karjalan Kielen Seuru da muidu uuzii yhtistyksii dai nettuyhteizölöi, kuduat ollah vietty mugah nuorembuagi rahvastu. Uuzii yhteizölöi ollah i aiguizien da lapsien kielikerhot da –piirit, kielipezät, karjalankielizet hoidopaikat, lapsien yksittäzet opastusryhmät da tuliet školien opastusryhmät dai luokat.
Karjalan Kielen Seural on pluanoi sežo ihan uuzien karjalazien yhteizöjen perustamisekse. Niilöis oldas keral immigrantukarjalazetgi. Voijah hyvingi perustua uuzii, ozittain libo täyzin karjalankielizii kylii, omakodialovehii, eländykvartualoi, kerrostaloloi, mökkipuutarhupalstoi da lomakylii i.m.i. Karjalan Kielen Seuran sizärjärjestö Hoido ry, kudai on sotsiali- da tervehysalan järjestö, planiiruiččou lizäkse karjalankielizien vahnointaloloin perustamistu.
Uuzien yhteizöjen perustamine on täyzin mahtollistu, gu vai tovelleh tartutah dieloh. Nämis hankehis olis uuttu yhtehisty ruaduo vahnoile da uuzile karjalazile yhtistyksile, fondile dai pravoslaunoile prihodoile da järjestöile. Pravoslaunoi viero on tärgei oza meijän identitiettua da kirikkö luonnollizin yhteisruadopartn’oru. Hankehih suadas varmasti mugah sežo karjalazii yrittäjii da sijoittajii. Julgistu tugie on suadavil ezimerkikse Asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksespäi (ARA), kunnispäi da EU-ohjelmispäi. Kus algau enzimäine hankeh?
Pertti Lampi
