Jelena Filippova

"KARJALUA KARJALAKSE"

Jovensuun Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen professuuru on ainavo Suomes

Niilöil, ket tullah opastumah karjalan kieldy Itä-Suomen yliopistoh, kelgo on karjalazet juuret, kellego karjalan kielen malto pidäy ruadajes, kengo muite vai on kiinnostunnuh sugukielen opastumizes. Karjalan kieldy Jovensuus Itä-Suomen yliopistos ruvettih opastamah hedi sen jälles, konzu yliopistoh vuvvennu 2009 avattih karjalan kielen professuuru. Professorakse kučuttih Pekka Zaikov Petroskoin valdivonyliopistospäi.
- Suomeh professuuri on suatu ennein kaikkie karjalaisien yhteiskunnallisien seurojen avulla, suuren ruavon on luatin sitä varoin Karjalan Kielen Seura. Nykyäh Suomessa karjalan kieltä voi opastuo sivuainehena, sellittäy Pekka Zaikov.
Yliopistos karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran opastundu iččenäh jagavuu monih kursiloih. On yleizii kursiloi, moizii kui Karjalan kieleh da kul’tuurah johdatus, Karjalan histourii, Karjalan kieli da sen tutkimus, Karjalan kielen murdehet. On varzinastu kielen opastustu: livvin da vienankarjalan kursat. On mostugi kursua, kus tarkembah, sanakse, opastetah da sellitetäh karjalazii paikannimilöi, rahvahanrunohuttu, muuzikkua, literatuurua, kielipoliitiekkuagi.

Liygi da vienankarjal vuorokkai

Liygii da vienanakarjalua yliopistos opastetah vuorokkai, yhtenny vuon on livvin kielen opastus, tossuvuon – vienankarjalan. Nämägi kursat on juattu  kolmekse: on algukursu, jatkokursu da paginkielen kursu.
Juuri täl aigua yliopistos on menos vienankarjalan paginkursu. Vienakse opastamah tuli Petroskoin valdivonyliopiston dotsentu Ol’ga Karlova.  Ol’ga jo tostu kerdua on paginkursan opastajannu. Opastujile Ol’gan opastundu on hyvä kielikyly.
- Mie pakajan vain karjalaksi. Se on minun prinsippi: karjalua karjalaksi. Silloin toičči käytän suomie, ka ylein harvah, vain niissä tapahuksissa, konsa pitäy esittyä sanan suomenkielini vastineh. Muiten kaikki selitän karjalaksi. Jos sattuu niin, jotta ei ällennetä, silloin yritän selittyä toisin tavoin, toisin sanoin esittyän mitänih tilannehta. Kyllä hyö ymmärretäh, ainaski ei kenkänä ole vielä sualiutun, sellittäy Ol’ga Karlova.

Ol’ga Karlova opastau yliopistos vienankarjalan paginkursua. Kuva: Il’l’u Mošnikov

Kylih karjalazilluo

Kielen opastundah kuuluu myös tutkimusmatkat Karjalah. Mennyt vuon oraskuul yliopiston opastujat käydih Anuksen rannale kaččomah da tutkimah karjalan kielen tilua, keriämäh materjualua omih tutkimusruadoloih niškoi. Nedälis on käydy Anukseh, Yllözeh, Tuuksele, Mägriele. Nuoret pagizutettih karjalazii da vie käydih školih da päivykodiloih, kus opastetah karjalan kieldy. Oldihgi Anuksen muzeis, kus heile piettih ekskursii livvikse. Tänävuon syvyskuul karjalan kielen opastujat lähtietäh Vienan Karjalah. Enzikse on mieles kävvä Kuhmoh, kus ruadau Juminkeko-fondu. Sit siepäi jongoi lähtietäh Kostamukseh, Kalevalah, Vuokkiniemeh da Kepah. Aiga hyvä kielikyly tuaste rodieu opastujile.

Yliopiston opastujat kävväh tutkimusmatkoih karjalazih kylih. Rahvastu pagizuttajes kuulet puhtastu karjalan kieldy. Kuva: Il’l’u Mošnikov

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

”Tunnetgo iččie karjalazekse?”

Jekaterina Bigodskaja:
- Minun piäainehennu on ven’an kieli, ga pyrgimmös täh yliopistoh enimytteh karjalan periä. Karjalan kieli da kul’tuuru on minul sivuainehennu. Minun yksi buabo on karjalaine Vienan Karjalaspäi. Tahton tiediä karjalua, ku tunnen iččiedäni karjalazekse. Ylen tahtozin ku karjalan kieli eläs, ku sil paistas nuoret. Paha mieli rodieu, ku emmo malta säilyttiä sidä. Omale vaste rodivunnuole tyttärele panimmo toizen nimen Viena, anna tiedäy kus ollah hänen juuret.

Janne Waris:
- Olen kiinnostunnuh karjalan kieles, ku minul ičelleni on karjalazii juurii. Minun buabo oli Suomen karjalaine Sortavalan bokalpäi. No häi ei paissuh livvikse. Minä opastuin livvikse pagizemah Jovensuun Rahvahan opistol vuozinnu 1997-1999. Nygöi jatkan karjalan kielen opastundua yliopistos.

Maria Kokk:
- Minun ruado on opastua suomen kieldy ristikanzoil, kudamat ei olla suomelazet, suomen kieldy eigo malteta, eigo ellendetä. Ičegi opastun suomen kieldy ielleh, olen magistru. Tahton äijän tiediä kieles da sen histouries. Karjalan kieli, viron kieli da toizet sugukielet pätäh minun jatko-opastujan tutkimuksen teemah. Sikse tahton opastuo da ellendiä karjalua. Konzu rubein opastumah karjalua, se oli uuzi kieli minule. Tiijän vähäzen viron kieldy, ga duumaičen ku karjalan kieli on minule kebjiembi kui viro. Luvin Muumipeigoi-kniigoi livvikse. Se opasti minuu ellendämäh kieldy. Karjalan kielen kursoil opastajat opastetah omal kielel, se minun mieles on ylen hyvä.

Erika Nykänen:

- Olen kazvatustiijon opastui. Tulin opastumah karjalan kieldy sendäh ku olen kiinnostunnuh suomen lähisugukielis. Olen käynnyh kaksi kerdua Karjalah, dai olis konzutahto hyvä vastata karjalakse pagizijoi ristittyzii da paista heijänke karjalakse. Tuliel opastajannu minul roih helpombi kuvailla lapsile, mittuine karjalan kieli on.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Uudizet 2.3.2013 

Jelena Filippova

KARJAL TUTUKSE

Jovensuus Itä-Suomen školas jo tostu vuottu opastetah karjalan kieldy

Iče opastujat, konzu urokoil enzi kerdua kuultah karjalan kieldy, sanotah rouno ku ei ni vaigei ole karjalan kieli, ellendiä suau ku suomen da karjalan kieles on äijy samua sanua. Ga konzu jo tartutah opastundah, sit tulou tottu opastuo, ei muga kebjieh kieli andavu. Itä-Suomen školan kaheksanden kluasan opastui Oona Kokko on juuri sidä mieldy. Oona, sanakse, jo tostu vuottu opastuu karjalua.
Tänävuon, kui mulloigi, Itä-Suomen školas karjalan kielen opastujien joukos on kolmetostu hengie. Kolme heis opastuttih karjalan kieldy mulloi. Hyö ollah nygöi kaheksanden kluasan opastujat. Dostalit lapset ollah uvvet – kuvvenden kluasan opastujat. Pidäy sanuo, karjalan kieli školas ei ole vältämättömien opastusainehien joukos, sidä opastetah fakul’tatiivannu rouno, ket tahtotah vai. Opastuskursu iččenäh ei ole pitky.

Tämän päivän sanasto ezih

- Emmo ylen äijiä ehtinyh opastuo. Ga tervehtie da sanuo omas ičes karjalakse lapset jo maltetah. Pagizimmo karjalazien kul’tuuras, sanelin heile Kižin suares. Joukos brihaččustu on enämbi, sendäh heijänke luajimmo omin käzin kirikön, rubieu sellittämäh opastustu Valentina Kiuru.

Valentina on anukselaine, opastui suomen da ven’an kieldy Petroskoin valdivonyliopistos. Hätken aigua jo inehmine eläy Suomes. Itä-Suomen školas Valentina yksitostu vuottu yhteh palah opastau suomen da ven’an kieldy. Karjalan kieldy karjalaine inehmine rubei opastamah vaiku mulloi. Paheksiu, ku opastusmaterjualua vai liijakse ei ole, muite ruado miellyttäs ylen äijäl.
Kuvii opastukseh niškoi opastai eččiy suomen kielen opastuskirjois, internetasgi. Sit iče kirjuttau tekstat niilöih. Opastajale suuri abu rodih Martti Penttozen saitas www.opastajat.net, kus paiči varzinazii opastusmaterjualoi, on videokursoi karjalakse.
- Tuommostu materjualua meile pidäy, uvvenaigastu. Opastujat tahtotahgi tiediä tämän päivän sanoi, tämän päivän realiloi. Eihäi hyö kaššaliloinke nygöi kävele. Opin vie iče luadie mostu materjualua, keriän dai anna se školas on, sidä myöte suau opastua tuliel, toivou opastai.

Opastundan jälles Kižin suarele

Vie eräs hyvä dielo kielen opastundas on se, ku lapset voijah syvendyö karjalazeh kul’tuurah da kuulta karjalan kieldy iče karjalazis. Joga karjalan kielen kursan jälles, kezäl, hyö kävväh Kižin suarele. Heile sie on varustettu oma ohjelmu. Hyö kačotah karjalazii taloloi, opastutah käziruadoloih, kižoih, tansuloih. Lähtietäh Kižih tänä kezängi. Täl kerdua Valentina Kiuru iče piäzöy heijän kel lähtemäh. Sit opastai uskou enämbi mullostu lapset suajah kuulta karjalan kieldy suarel.
Karjalan kielen opastundua Jovensuun školas ruvetah kannattamah iellehgi. Školan rehtoru Petri Kyyrä on kiinnostunnuh sih. Hänen mugah pidäy löydiä vai yhteisruadajat, mitah škola Karjalan puolel, kus sežo opastetah karjalan kieldy. Sit suas kävvä kaččomah, kui da midä hyö ruatah. Paginua sih nähte oli Jovensuus sygyzyl pietys suomelas-ven’alazes kul’tuurufourumas. Sit yhteisruavos smietin olis hyödyy kaikile.

Tuhukuun lopul Jovensuun Itä-Suomeh školah karjalan kielen urokale kävyi Karjalan Kielen Seuran piämies arhijepiskoppu Leo. Opastujat ozutettih, midä jo maltetah da tietäh karjalan kieles. Sen jälles pagizutettih arhijepiskoppua oman školan verkolehteh niškoi. Kuva: Jelena Filippova

Uudizet 24.2.2013 

Lähte kezän kielikursale Karjalan tazavaldah

Kezäl on hyvä yhtistiä vesselys da hyödy ottamal ozua kezäkursah. Tuliel kezäl livvinkarjalan kursu pietäh Karjalan tazavallas 28.6. – 5.7. Kursumatkan ohjelmu ongi monipuoline. Kielikursah menijöin autobusa lähtöy Joensuuspäi Kinnermägeh piätenčän 28.6. Ezmäi Kinnermäes on karjalankieline teatrufestivualu suovattan 29. suvikuudu. Tämän jälgeh kursumatku jatkuu Kotkatjärven kyläh, kus yövytäh perehis. Kieleh opastutah pyhänpiäs piätenčässäh. Nedälin aigah tunnustutah paiči kieleh i sigäläzeh karjalazeh kul’tuurah.
Kinnermägi on Prääsän piiris da Kotkatjärvi Anuksen piiris.

Kursan opastajii ollah Olga Zharinova da Nadezda Bukina Petroskoispäi. Opastumine tapahtuu algu- da jatkoryhmis. Kursu pietäh ku ozanottajii täydyy minimimiäry. Kursan hindu da tarkembi ohjelmu varmistutah tuhukuun loppuh mennes. 
Ilmoittavumizet 24.5. mennes Karjalan Liittoh, tel. (09) 7288 170, toimisto@karjalanliitto.fi  

Lizätieduo suau Karjalan Liitos Saija Pelvakselpäi, tel. (09) 7288 1715, saija.pelvas@karjalanliitto.fi                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                     

Lizätieduo da kuvii Kinnermäes (karjalaine nimi Kinerma) kudai on Karjalan tazavallan kul’tuuruhistourielline suojelukohtu:  fi.wikipedia.org/wiki/Kinnermäki

Teatrutapahtumas livvinkielizet teatrat vastavutah 29.6. 11–17 čuassun aigah da sie voi nähtä Nuorizoteatru ”Čičiliuskuu” (Petroskoi), Karjalan Rahvahan Liiton Vieljärven ozastuo, Videlen teatru ”Tilkuzii”, Teatru ”Lokkii” (Suomi) da Oma pajo –horua (Petroskoi). Tapahtumas voi kyzyö Luadogan Karjal Fondaspäi, tel. +7 921 226 2049 olga.kokkojeva@pp.inet.fi

Uudizet 19.2.2013 

TÄRGEI KUL’TUURURUADO:

Karjalan kielen puolistajan mustelendat da lehtikirjutukset nygöi kirjannu

ZINAIDA DUBININAN tevos Kirjutukset piäzi ilmah 5. päivy helmikuudu. Kirjas on mustelmii da lehtikirjutuksii yli kahtenkymmenen vuvven aijal. Kirjutukset-tevos on tässäh painajin paginvuoro pahoi pietyn karjalan kielen puoles kui Ven’al muga i Suomes. Martti Penttonen toimitti da luadi kirjutukset kirjakse. Häi on i tevoksen ilmahpiästäi. Kirjutukset jullatah yhtelläh Karjalan Kielen Seuran julgavosarjas da sidä voi jo tilata seuran toimistospäi da lähiaigah i KKS:n verkokaupaspäi.

Uudizet 15.2.2012 

OPASSU PAGIZEMAH DA KIRJUTTAMAH!

Karjala-lehten Paavon paginois tuttavakse roinnuh Paavo Harakka pidäy varzinkarjalan kursua Stefanoskois, Helsingin Tapaninvainios (STEFANOSKOTI, Hallatie 2 B, 00780 Helsinki). Kursu on kaksiozaine, da enzimäine kerävymistapahtumu on  pyhänpiän 17.2.2013 14–17 čuasun aigah. Sen järjestäy Helsingin Suojärveläisten seura.

Mennyt sygyzys lähtijen seuran piiris on kerävytty yhteh varzinkarjalan sanaston opastundah niškoi da ezimerkikse kuuneltu kielen maltajien vahnoi pagizutandoi. Niidy on suadu Kotimaisten kielten keskuksespäi. Kielioppih tunnustuminegi on alganuh, da materjualua sih näh ruadau Paavo Harakka. Tavoittehennu on i yhtehizes ruavos kehittiä kielen elvyttämizen metoudiekkua.

Stefanoskoin kieliseminuaras suau perustieduo varzinkarjalan kieles, sen iändämizes da histouries, murdehis dai karjalankielizes kirjallizuos. (Kuvas Paavo Harakka)

Uudizet 13.2.2013 

Karjalankieline radio-ohjelmu algau Pohjas-Karjalan radios  syvyskuus 2013

Karjalan Kielen Seuran da Ylen kesken piettih nevvottelut ezmäsargen 4. tuhukuudu. Nevvotteluloin tuloksennu rodih sobimus karjalankielizien uudizien da aijankohtazen ohjelman algamizekse tuliel syvyskuul. Allukse nenga kymmenen minuutan ohjelmua voi kuulta Pohjas-Karjalan radion ližäkse sezo Ylen karjalankielizil internetsivuloil kogo Suomen alovehel dai ymbäri muailman. Kai ohjelmat pannah Ylen arhiivan sivuloile da niilöis suittuu terväh aigamoine ohjelmuarhiivu, kuduadu voi da kannattau käyttiä hyväkse meijän kielen opastukses da opastumizes.

Uudizet 5.2.2013 

Ruočin karjalankielizet yhtistytäh

Ruoččih on perustettu enzimäine karjalan kielen ystävien yhtistys. Sen viralline nimi on nellikieline: ”Karelska språkets vänner i Sverige  Karjalan kielen suvaiččijat Ruočis  Karjalan kielen ystävät Ruotsissa  Друзья карельского языка в Швеции”.

– Jo puolentostu vuvven aloh on Tukholmas aijoitellen kerävynnyh yhteh joukko, kudual on mielenkiinduo karjalan kieleh, kerdou yhtistyksen paginanvedäi Olli Hörkkö.

Vastavumizet suadih algu sen jälles, ku petroskoilaine toimittai da karjalan kielen opastai Jelena Filippova yhtes runoilii Ivan Savinan kel kävyi Tukholmas pidämäs nedälinlopun piduhizen kielikursan. Kursu rodihes vallentunalazen Eila Pölläzen alguhpanos.

- Vähin vähäzin kehityi duumu, gu järjestön perustamine kebjendäs verkostumistu muijen, enne kaikkie Suomes da Ven’al toimijoin, karjalan kielen  da sidä pagizijoin puoles ruadajien järjestölöin kel. Karjalan kielen suvaiččijat Ruočis on liittynyh yhtevöjäsenekse Suomen Karjalan Kielen Seurah, kudaman paginanvedäjänny toimii Karjalan ja kogo Suomen arhijepiskoppu Leo.

 - Erähät meijän jäsenis ollah oldu jo aijembahgi sen hengilöjäsenii. Ližäkse joukos on i moizii, kudamil on hengikohtallizet välit Ven’al Karjalan tazavallas toimijoih Nuori Karjala da Karjalan Rahvahan Liitto sego Karjalan Kongressi järjestölöih, sanou Hörkkö.

Ruočis toinah tuhat karjalankielisty

Ruočis karjalua pagizou muamankielen tazol eniten 400 da ellendäy eniten 1000 hengie. Hyö ollah enimyölleh Karjalan siirdolazii libo heijän jälgipolvie.

- Moni kuuluu Ruoččih jo 50-luvul da 60-luvun allus tulluoh muahmuuttaisugupolveh, sanou Olli Hörkkö.

Karjalan kieli on suomen lähäzin sugukieli. Suomes sidä pagizou muamankielenny nenga 5000 hengie, da ližäkse ellendäy 15 000. Ven’al karjalazii on jälgimäzen rahvaliston čotaiččemizen mugah nenga 61 000, kudamis puolet pietäh karjalua muamankielenny.

Karjalankielizien miäry oli suurin enne sodii. Tuolloi karjalazii oli Ven’al 250 000, kudamis piäoza pagizi omassah kieldy. Suomes karjalankielizii oli samah aigah  nenga 30 000. Ven’al karjalan kieldy paistah Karjalan tazavallas sego Tverin alovehel. Tverin karjalazil on vuvves 1997 lähtijen olluh kul’tuuruautonoumii. Suomes karjal sai virallizen vähembistön kielen stuatussan vuvvennu 2009, da kezäl 2012 Pohjas-Karjalas rodih karjalan kielen kodirandualoveh.

Karjalan kielen suvaiččijat Ruočis -yhtistyksen halličukseh kuulutah: Olli Hörkkö, Inkeri Andersson, Sylvi Malmioksa, Marjatta Sillanpää da Tapio Pulkkinen.
Lizätieduo: Olli Hörkkö (ruado: 0705-847432, ulgomualoispäi +46-705847432)

Uudizet 28.1.2013 

KARJALAZIEN KODIRANDUALOVEHHANKE MENÖY EDEHPÄI:

Hankehen suomenkielizii sivuloi voi lugie jo verkos

Karjalazien Kodirandualovehhankehen verkosivuloin suomenkieline verzii on avattu.

Sivuloin adressi on: http://karjalaistenkotiseutu.com/

Sivuloil on mieldykiinnittäjiä lugiettavua kui iče hankehes muga i ulgomualazis yhtenjyttyzis alovehis. Karjalankielizii sivuloi luaditah parahite dai anglienkieline versii on tulos.

Uudizet 23.1.2013 

MUSKARI – karjalankieline muuzikkukižaškola algau Helsingis

Karjalan Kielen Seura ry yhtes seuran sotsiali- da tervehysalan sizärjärjestö Hoido ry:n kel panou alguh muuzikkukižaškolan, MUSKARAN tossarren 5.3. Helsingin Mellunmäes. Muskaran toimindas da opastusmaterjualois käytetäh karjalan kielen eri murdehii. Muskarua vedäy pajattai Kristiina Olanto, kudai on karjalastu muuzikkua tunnetukse luadinuon Heikki Koukkuzen tytär. Muskaran aigah lapsile annetah välipala dai järjestetäh mahtollizuksien mugah kulletandu. Muuzikkukižaškola on ilmaine. 

Uudizet 16.1.2013 

Uuzi yhtistys HOIDO ry

HOIDO ry, karjalankielizien sotsiali- da tervehysalan yhtistys, on alganuh toimie vuvven allus.
Uuzi yhtistys pidäy huoldu muun keskes aigazen kazvatuksen dielolois da vahnoin toimindas. Sen paginanvedäi on arhijepiskoppu Leo da sekretari Pertti Lampi. Toimijakse on palkattu 7.1. algajen Ari Burtsoff, sähköposti ari.burtsoff@karjal.fi da tel. 0453565601.

Uudizet 16.1.2013 

Uvvistuksii Joensuun toimistos

Tuomo Salonen algoi 27.12.12 tsivil’noipalveluksen meijän toimistos. Häi ruadau ezimerkikse aziekaspalvelus da verkokniigoin tuotandos.

Timoi Munne siirdyi talvikuus uuzih ruadoloih. Passiboičemmo Timoidu ruavos meijän kielen hyväkse!

Uudizet 11.1.2013 

Suomalazele dokumentale piäpalkindo Muurmanskan filmufestivualal:

Tuattoloin soda -sarjan palkitun ozan Pekka Mihejev eččiy omii juurii

OHJUAJU MAIJA KAIPAINEN on voittanuh piäpalkindon Murmanskan viijendel dokumentufil’mu- da teleohjelmoin festivualil kylmykuus. Voittanuh dokumentu kerdou Pekka Mihejevis da oli oza YLE TV1:s pakkaskuus 2012 nähtyy kuuziozastu dokumentusarjua Tuattoloin soda (Isien sota). Dokumentas Pekka eččiy omii karjalazii juurii da rodnua Karjalan tazavallas. Hänen tuattoh on karjalankielisty suguu Säämäjärvelpäi da muamo rajakarjastu da karjalankielisty Burtsoff-suguu. Vijjetty kerdua piettyh festivualah otti ozua enämbi sadua filmua da teleohjelmua kaikis pohjasmualoispäi sego Viros, Ven’al da Kanadiespäi.

Sarjan voi nygöi nähtä uvvessah-ozutuksennu

YLE1 ozuttau parahite uvvessah Maija Kaipaisen filmusarjan. Kolme enzimästy ozua on jo nähty da kolme on vie jällel. Palkittu oza tulou viimezenny, nelläspäivy 31.1.2013  19.30-20.00 aigah.

Täs sarjas piäroulis ollah saldattoin lapset. Hyö sanellah omassah eloksenstarinua da smietitäh, mittumii tuattoloi tuli sovaspäi libo mittustu oli kazvua ilmai tuattuo. Mennyh soda vaikutti vie hätken perehien elaijas.

Uudizet 5.1.2013 

Anneli Sarhimaa

Karjalan kieli on elvytysohjelman arvoine

Karjalan kieli on Suomen kodoperäine kieli, kudamua on paistu meijän muas yhty hätken ku suomiegi. Karjal da suomi ollah lähisugukielii, a sanasto- da kielioppieroloin täh niilöin keskenäine ellendettävys ei ole ičestäh selgei dielo. Karjalankielizet erotah muis suomelazis paiči oman kielen sežo pravoslaunoin vieron da sit ammuldettavan perindehkul’tuuran täh.

Suomen karjalankielizien juuret ollah Vienan Karjalas, Anukses, Petsamos, Ilomantsin raja-alovehen karjalazis kylis libo histouriellizes Raja-Karjalas. Nämis Nevvostoliitole luovutettulois alovehispäi karjalankielizet evakoitih muijen suomalasten luaduh da eloitettih edupiäs Pohjas-Karjalah, Kuopion da Oulun alovehile sego suurimbih linnoih.
Karjalankielizii da heijän jälgipolvii eläy kaikkiel Suomes. Kieldy käytetäh aktiivizesti pienis yhtevöis
ezimerkikse Valtimol, Nurmekses da Muhoksel, a sežo enimis suuris linnois. Kodoperäzeh karjalazeh vähembistöh kuulujikse aktiivupagizijoikse lasketah nygöi nenga 5000 da passiivizesti maltajikse kai 20 000. Nevvostoliiton hajuondan jälgeh Suomeh on muuttanuh nenga 2000 karjalankielisty.

Suomalaine yhteiskundu ei pitkähes  ellendännyh karjalankielizien kielellisty da kul’tuurallistu omaluaduzuttu. Paineh sulavuo valdujoukkoh suatoi toizen muailmansovan jälgeh sih, ku karjal ei enämbi siirdynyh tulijoile sugupolvile. Yhten iänkaiken elänyön rahvalistojoukon kieles rodih tovellizesti varaittavas tilas oliju kieli.

Karjalan kielen stuatussua Suomes on Europan Unionin jenguavul tutkittu vuozinnu 2010 – 2012 projektas, kudaman nimi on ELDIA – Europan kielidiverzitiettua kaikile. Projektu on menos kaheksas Europan muas, da sit tutkitah eriluaduzii kielivähembistölöi. Tavoittehennu on luadie barometru, kudamal voi miärätä kielen eloivoimazuttu da tunnustua net kielenkäytön da kielipoliitiekan alovehet, kudamil kielen avvuttamistu pidäy luadie tevokkahambakse.

Luve kirjutus >>
 

Uudizet 25.11.2012 

Sanomulehti Karjalainen:

Yle tahtou omas puoles pidiä vastuon karjalan kielen säilymizes

YLEN pluanois on panna alguh Karjalankielizet radiouudizet, kerdou Pohjas-Karjalan muakundulehti Karjalainen  piätenčän 23.11. lehtikirjutukses. Ylen ruadojohtai Lauri Kivizen mugah azies on luajittu ”hengine piätös”, da yhtivö tahtou omas puoles pidiä vastuon karjalan kielen säilymizes. Häi uskaldi sezo lapsien ohjelmua karjalan kielel. Uudizii on jo aijembah kuultu radios monil vähembistökielil, ezimerkikse saamikse, čiganoin kielel, viiputus- da selgokielil.

Uudizet 25.11.2012 

UUZI VOITTO BORČAS MEIJÄN KIELEN STUATUSAN PARANDAMIZEKSE:

Valdivon lehtistötugie tulos i karjalankielizile žurnualoile

Valdivonevvosto muutti 22. kylmykuudu aktua, kudai koskihes vähembistökielizile žurnualoile annettavua jenguabuu. Alguhpano tuli tiettäväine meijän seuraspäi. Karjalankielizet lehtet voijah suaha jenguabuu tulien vuvven allus lähtijen. Meijän kielen stuatusan parandamistu koskijoin aktoin da zakonoin muutandu on enimyölleh ylen jygei ruado, sendäh ku ainos on poliitikkoi da korgieloi virguniekkoi kuduat puaksuh vastustetah KKS:n alguhpanoloi. Täl kerdua ruado kesti vaiku kaksi vuottu, ku ministru Kiuru da hänen ministerstvu oldih ylen myödymielizet meijän seuran alguhpanole.

Uudizet 14.11.2012 

Karjalan kielen da kul’tuuran elvytystoimindu tuou uuzii ruadopaikkoi

Karjalan kielen elvytysruadoh tarvitah uuzii ammattiniekkoi. Opastundan järjestämizeh niškoi Karjalan Kielen Seuran johto on pannuh alguh nevvottelut opastundulaitoksien da ruadovoimuvirguniekkoin ker.

Nämii ammattiloi ollah ezimerkikse kul’tuuruohjuajat da kerholoin vedäjät, kirjuttajat (sezo meedii), kielenopastajat, školahkäyndyavvuttajat, kielipezien personualu, vahnoinhoidajat, tekstan da paginankiändäjät, giidat, folkloretuottehien valmistajat da verkoliikendehtoimindan hoidajat. Ližäkse tarvitah vähimyölleh tyvvyttävästi karjalua maltajii toimistoruadajii da atk-alovehen maltajii. Erähile ruadajile täydyy lyhyömbi tävvennysopastumine – toizile annetah ammattiopastumistu.

Suomenkarjalazien ližäkse spetskohturyhmänny ollah karjalazet muahmuuttajat. Puaksuh opastumissobimusopastandu on paras opastumizen muodo. Eläkkeheläzii voijah sezo kursittua elvytysruavon maltajikse. Hyö voijah ruadua vähimyölleh oza-aiguruavos. Opastumistoimindu suau allun Karjalasten kodiseudualovehel Pohjas-Karjalas, a muisgi karjalaskeskuksis eläjile voijah andua opastumistu.

Hankkehes kiinnostunnuot voijah jo nygöi tiijustella ližiä seuran sekretaril, tel 0400 246 266.

10.9.2012 

Karjalankielizien julgavoloin sygyzyn sualoi on poikkevuksellizen moniluguine

Suomen kanzallizis vähembistölöis karjalankielizet jullatah eniten kirjoi da iänittehii. Karjalan Kielen Seuru piästi tänäpäi ilmah nelli uuttu kirjua da yhten lapsien cd-diskan. Sygyzyn aigah piäzöy ilmah vie saman verran julgavoloi. Nenga ollen sygyzy 2012 on tässäh ruavokkain karjalankielizes julgavotoimindas. Kirjat da iänittehet on valmistettu ven’an- da suomenkarjalazienke yhtehizenny ruavonnu. Kai julgavot roitah karjalan kielen da kul’tuuran elvytystoimindah niškoi. Tämä toimindu ei keskity mennyzien aigoin musteloh, vaiku se on nygyaigastu ruaduo da tähtiäy tulevazuoh. Tarkoitus on luadie karjalas vie nygöstygi enämbän moderni käyttökieli.

Uvvet julgavot

Tove Jansson: MUUMITATAN MUSTELMAT (Muumipapan urotyöt) on jo kolmas Muumi-kirju. Familjen Hartwalls Fond – Hartwall Perheen Rahasto 
on luadinuh seurale lahjoituksen, da sen avul kai Muumi-kirjat kiännetäh karjalakse. Niilöin kiändäi on Natalja Sinitskaja.

IN’AINE on Natalja Sinitskajan kirjutettu da Anastasia Trifanovan kuvitettu kanzainvälizesti palkittu lapsienkirju, kudamas nygöi on otettu uuzi painos yhteisruavos Periodika-julguamon ker.

Santtu Karhun KURRET-lapsiendiskas on 11 lapsienpajuo. Keral ollah ezimerkikse Kurret ja Čibi–čibi linduine.

Milan PEREHEN PÄIVY - Maria Kähärin kirjutettu da kuvitettu lapsienkirju on kui opastuskirju muga i kodieloksen sanaston sanakirju.

Raija Pyölin LIVVINKARJALAN HARJOITUSKIRJU on ylen hyvä nygyaigaine abunevvo karjalan opastujile, semmiten konzu se on käytös yhtes saman kirjuttajan Livvinkarjalan kieliopin ker.

Julguandupivos kerrottih i kahtes lähiaigah jullattavas Juhani Ahon tevoksien kiännökses. Ljudmila Markianovan kiännetyt tevokset RAUDUTIE da LASTUT ilmestytäh lähinedälinny.
Luadijois oldih paikal Natalja Sinitskaja da Santtu Karhu. KKS:n paginanvedäi, arhijepiskoppu Leo, kerdoi infopivos seuran viimezimmis suavutuksis mm. Karjalasten kodiseudualoveh-hankkehes.

Ližätieduo julgavolois da tiluamizes: Kul'tuurusivut/kirjallizus >>

Uudizet 5.9.2012 

Suomalas-ugrilasten kanzoin VI muailmankongressu Vengries

Martti Penttonen edustau Karjalan Kielen Seurua Suomalas-ugrilasten kanzoin muailmankongressas. Kongressu  on jo kuvves da se pietäh  5.–7.9.2012 täl kerdua Siófokis Vengries. Edustajii tulou kahteskymmenes viijes eri muaspäi, da ku mugah luvetah huomavoiččijat da muut kongressugos’tat, paikale vuotetah kaikkiedah nenga 600 ozanottajua.

Uudizet 5.9.2012 

KARJALAN KIELDY RADIOH:

YLE da KKS sovittih karjalankielizien ohjelmoin alguhpanemizes Karjalazien kodiseudualovehel

Karjalan Kielen Seuru on 3.9.2012 Ylen kel piässyh pohjustajah sobimukseh  karjalankielizen radio-ohjelman algamizekse Pohjas-Karjalas. Ohjelmii voi silloi kuunnella i internetas. Tämä on huomattavu askel edehpäi, ku Ylen edustajat ollah yli kymmene vuottu kielletty karjalankielizet ohjelmat tarbehettominnu.

Uudizet 3.9.2012 

VASTUA KYZELENDÄH:

Pohjas-Karjalan da Karjalan Tazavallan keskeine liikendeh

Joensuun linnu da VR luaditah kyzelendy Pohjas-Karjalan da Karjalan Tazavallan Petroskoin keskeizes liikendehes. Kyzelendäl otetah selviä, kui matkustajat nygöi liikutah. Samoiten on tarkoitus miärittiä ezimerkikse eriluaduzien, hengilöauton ajole vaihtoehtozien, ajelendutavoin tarvehtu. Lizäkse käzitelläh i mahtollistu viizuvällendysty da sen tuomii muutoksii ristikanzoin matkustustavois.

Kyzelendän lövvät Joensuun linnan internetsivuloil www.jns.fi. Voit vastata kyzelendäh i Joensuun Uutisis olijal ankietal. Suurdu ozanottuo vuotetah. Kyzelendäh voi vastata syvyskuun loppussah, da sih voijah ottua ozua muutgi Karjal-matkailijat ku joensuulazet da pohjaskarjalazet. Sellityksen tuloksis voi lugie jällembäči vuvvenvaihtos.

Samanlaine kyzelendy tapahtuu sezo Karjalan Tazavallas. Siepäi Joensuuh tulijoin matkailijoin eriluaduzien palvelutarbehien da liikkumistottumuksien periä kehitetäh tulevazuos Joensuun alovehen palveluloi.

Uudizet 29.8.2012 

Vuvven 2012 kunnallisvalličendat

Valličendupäivy on pyhänpiän 28.10.2012 9-20 čuasul. Edukädeh voi i andua iänen Suomes 17.–23.10.2012 da ulgomualoil 17.–20.10.2012.

Tieduo kunnallisvalličendois da iänenando-ohjehet ollah i karjalan kielel. Niidy voi lugie adressis: www.vaalit.fi (>Tietoa kunnallisvaaleista eri kielillä >karjala). Tekstat on kiändänyh karjalakse Martti Penttonen.

Uudizet 19.6.2012  

HISTOURIELLINE SOBIMUS SOLMITTU JOENSUUS

Karjalasten Kodirandualoveh -hankeh eistyi pitkän askelen

Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto da Karjalan Kielen Seuru solmittih egläi 18.6. sobimus Karjalasten Kodirandualovehen perustamizes. Tämä ainavoluaduine sobimus merkiččöy nygöi sidä, ku suomenkarjalazet enzimästy kerdua alletah yhteisruavos lujittua karjalastu identitiettua da karjalazen kul’tuuran vuittii suomelazes yhteiskunnas. Käytändös tämä tapahtuu monen uvvenluaduzen hankkehen avul. Tärgevin niilöis on kaikkii igäpolviloi koskija opastus- da kul’tuurutoimindu.  Yhtelläh kodirandualovehele roihes äijy muudugi karjalazeh kul’tuurah perustujua eloikeinotoimindua. Ližäkse roihes uuzii ammattiloi, da niilöih tarvitah nygöi i muijalpäi Suomes eläjii karjalan kielen maltajii.

Sobimuksen mugah uuzi kodirandualoveh nägyy tulevazuos myös karjalankielizis nimiozuttimis, tienviittehis da infostendois. Internettah niškoi luajitah i monenmostu materjualua.

Suomenkielizet da karjalankielizet keskenäh ruatah kai tämä hyväs yhtehizes ellendykses, da lähivuozinnu Pohjas-Karjalah roihes huomattavu karjalazaloveh kudai on nygöstygi sumbembas yhteisruavos ven’ankarjalasten ker.

25.5.2012 

Kul’tuurutoimindu suau uvven allun Nurmeksen Bomban Karjalazes kyläs

Tämän vuvven tuhukuun lopul Bomban matkailukeskučan toimindas vastuaju Jukolan osuuskauppu, Nurmeksen linnu, Suojärven pitäjäseuru da Karjalan Kielen Seuru sovittih Bomban kul’tuurutoimindan uvvelleh alguh panemizes. Tarkoituksennu on algua karjalan kielen da kul’tuuran elvytysohjelman mugaine opastusruado da Lapsien da nuorizon kul’tuurukeskučan toimindu jo tänävuon. Monipuolizen aiguzien opastandan lizäkse keskitytäh lapsien da nuorien toimindah.  Kerhotoimindan da tapahtumien lizäkse i kielipezä muuttau Bombale. Luve liziä >>

Uudizet 15.5.2012 

Karjalan Kielen Seuru on pannuh alguh yksittäzen opastuksen kogeilun

Monis mualois käytetäh lapsien opastamizes yksittästy opastustu. Tämä opastamizen malli on ozutannuhes hyväkse metoudakse enne kaikkie kielivähembistölöin kohtas. KKS on pannuh alguh Varkauves yksittäzen opastuksen kogeilun. KKS:n Lapsien da nuorizon kul’tuurukeskučan vedäi Maria Kähäri da hänen tytär Juuli otetah ozua täh kogeiluh. Erikseh luajitun opastuspluanan mugazesti opastustu annetah jogahizennu argipäivänny da sidä kauti suadut praktiekat dai tulokset pannah kirjoih. Kogeilun perustehel luajitah sit opastuspakiettu yksittästy opastustu varte. Uuttu materjualua voi käyttiä i kielipezis da kielikerholois. Yksittäzeh opastukseh on aigomus liittiä jällespäi sezo verko-opastustu.

Uudizet 20.4.2012 

KKS nevvotteli oigevusministerstvas

On välttämätöi lizätä talovehellistu tugie karjalan kielen da kul'tuuran elvytysruadoh niškoi.

Karjalan Kielen Seuran johtoryhmy, paginanvedäi arhijepiskoppu Leo, halličuksen jäzen Eero Rantala da sekretuaru Pertti Lampi, käydih nevvottelemas 18.4.2012 oigevusministra Anna-Maija Henriksonan kere oigevusministerstvas. Teemannu oli karjalan kielen stuatusan parandamine da nimenomah valdivon talovehellizen tuven kazvattamine meijän kielen da kul’tuuran elvytysruadoh niškoi. Paginat piettih, voi sanuo, pozitiivizes henges da monet dielot mendih edehpäi. Tämän jälles KKS:n johto nevvottelou muijen ministroin kel, gu kyzymys on kogo halličustu koskijois azielois.

Uudizet 11.4.2012 

Karjalan kieldy lapsile Helsingis

Karjalan Kielen Seuru panou alguh tämän sulakuun aigah karjalan kielen kerhon 2-6 vuvven igähizile lapsile Helsingin Mellunmäis. Kielikerhon opastukses käytetäh äijy muuzikkua da kižuandua. Allukse kerho kerävyy kerran nedälis. Lapsien kulletandu järjestetäh seuran puoles. Tulgua terveh! Lizätieduo da ilmoittavumizet: Pertti Lampi, tel. 0400 246 266.

Uudizet 26.3.2012

E. V. Ahtian Virkehoppi nygöi internetas

E. V. Ahtian Karjalan kielen Virkehoppi (Lauseoppi) on skaniiruittu da Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) sivuloil luvettavis. Se löydyy Aineistopalvelu Kainos (http://kaino.kotus.fi) täl linkal. 

E. V. Ahtia (1867–1953) julgai Karjalan kieliopin vuvvennu 1938. Kniigan syväindös oli  iänneh- da sanaopit. Ahtial oli silloi valmehennu sezo virkehoppi da johto-oppi, a net jiädih julguamata. Nämä käzikirjutukset ollah nygöi kaikkien lugiettavannu Kotimaisten kielten keskuksen arhiivas. Virkehoppi piästettih ilmah nägösversienny, faksimilenny da on pdf-muvvos nenga 53 MB.

Uudizet 26.3.2012 

Karjalan Kielen Seuran vuozikerähmö valličči Arhijepiskoppu Leon jatkamah seuran paginanvedäjänny

Suovattan 24.3. Joensuun pravoslaunois kul’tuurukeskučus pietty vuozikerähmö valličči yksimielizesti Arhijepiskouppu Leon uvvelle toimindukavvele. Siändömuutoksen täh kogo halličus oli erovuoros. Paginanvedäjän lizäkse halličukseh vallittih kuuzi ozanottajua: Hannu Kilpeläinen, Pertti Lampi, Mauri Mahlavuori, Eero Rantala, Antti Valpas da Sirkka Vepsä. KKS:n kunnivojäsenikse kučuttih arvostetut karjalan kielen azientundijat Paavo Harakka Valtimolpäi da Aaro Mensonen Joensuuspäi.

Kačo video

Uudizet 21.3.2012

Europan Nevvostospäi kannatustu i karjalankielizile TV- da radivo-ohjelmile 

Suomen virguniekoile 14.3.2012 annetus ministrukomitietan uuzimas rekomendatsies käzitelläh enimyölleh saamin da čiganoin kielien azieloi. Komissii kehoitti yhtelläh Suomen virguniekkoi algamah toimenpivot i kanzallizien vähembistökielien (myös karjalan) tiedämizen liziämizekse jogapäiväzes elokses, enne kaikkie opastuksen kaikil tazoloil da meedies. Samoiten aksentiiruittih tolerantsiedu liziävien ruadoloin merkičysty.

Komitietan pozitsii andau omas puoles tugie sezo karjalankielizien radivo- da tv-ohjelmien algamizekse YLE:s.

9.3.2012 

KONDIEN KER MARJAS

Karjalan Kielen Seuru julgai meččy-aihezen kerdomus- da runokerävyksen KONDIEN KER MARJAS – karjalazet kirjutetah.

Jo vuozien aloh Karjalan Kielen Seuru on yleiskarjalazen kirjutuskilvan avul rohkannuh kaikkii karjalazii kirjuttamah kerdomuksii da runoloi karjalan kielel. Ozanottajii on olluh Suomen da Ven’an  Karjalan kaikis ozis da murrehalovehispäi. Sezo Inkerin alguperäzih eläjih kuulujat izorat ollah otettu ozua kilbah, muga kirjuttajua Tverin Karjalasgipäi. Parahat kirjutukset on piästetty ilmah kirjannu. Tämä metoudu ozuttihes erinomazekse tavakse lizätä omakielisty kirjuttamistu, da moni stolakodah kirjuttai on rohkennuh piästämäh ilmah omii tekstoi i karjalankielizis lehtis da antolougielois. Erähät ollah jullattu kai oma kniigu.  Luve liziä >>

Uudizet 7.3.2012 

Opastu karjalua kezäkursal - opi karjalaa kesäkurssilla

Karjalan kielen (livvin) da kul’tuuran algu- da jatkokursat pietäh Niittylahtes Joensuus 1.–6. heinykuudu 2012. Kursiloil voi algua opastundan ihan allus libo verestiä aijembi suaduu kielenmaltuo.

Alguryhmäs opastutah ezmäi kuundelemah karjalua da sit pagizemah algehii. Hätkembäh karjalua opastuneile libo sidä kodikielenny maltajile on sumbembi opastundu. Karjalan da suomen kielen sanaston, iändämyksen, muodo- da virkehopin erot tullah jatkokursalazile tuttavikse. Opastajinnu ollah Olga Zharinova da Nadezda Bukina Petroskoispäi.

Kursupaikku on Pohjois-Karjalan Opisto da ammattiopisto Niittylahti, kuduaspäi on nenga 15 km Joensuun keskuččah. Adressi: Niittylahdentie 297, 82220 NIITTYLAHTI.

HINNAT. Kursu da yösija: Normalnoi hindu 395 euruo (hindu Karjal-kartil/opastujat 380 euruo). Hindah kuuluu opastus, opastusmaterjualu, koufeit da päivymurgin (2. - 6.7.) dai yösija kahten hengen pertis huondesveronke. Yhten hengen pertis lizämaksu. Yösijah niškoi opistoh kirjutetahes 1.7. ildupäiväl/illal. Illal on i ildupala.
HINNAT. Kursu ilmai yösijua: Normalnoi hindu 265 euruo, hindu Karjal-kartil/opastujat 250 euruo. Hindah kuuluu opastus, opastusmaterjualu, koufeit da päivymurgin (2. - 6.7.)

Maksollizis retkis da kävyndykohtis otetah eri maksu. Matkat kursupaikale jogahine maksau iče.

Ilmoitukset kursile ozanottoh ei myöhembi 8.6.2012 Karjalan Liiton toimistoh, tel. (09) 7288 170, toimisto@karjalanliitto.fi. Kerro samal tahtotgo algeis- vai jatkokursale. Kursu järjestetäh yhteisruavos OK-opintokeskuksen kel. – Muutokset mahtollizii.

Kurssitiedot suomeksi: www.karjalanliitto.fi/tapahtumat

Uudizet 2.3.2012 

Karjalan kieligi oli ezil uvven prezidentan virgahtulijazis 1.3.2012 parluamentas

Prezidentu Tarja Halonen mainičči erikseh karjalan kielen, ku häi pagizi vähembistökielis da –kul’tuurois egläi parluamentas pietys uvven prezidentan virgahtulijazis. Halonen sanoi: ”Myös karjalan kielen stuatussu on nygöi zakonoinluadindal tunnustettu.” Televiizoras ozutettih juuri samah aigah meijän seuran  paginanvedäjiä arhijepiskoppu Leodu, kudai oli paikal virgahtulijazis. Meijän kieli sai huomavuo tärgien valdivollizen tapahtuman yhtevyös. Mainičendu ei olluh ihan sattumu, vaiku prezidentu Halonen tahtoi kiinnittiä huomivon sih, ku piättäjilgi on vie äijy ruaduo karjalan kielen elvyttämizeh nähte. Lizäkse teleohjelmal oli sadoituhanzii kaččojii, sikse julgizusarvo oli merkiččii.

Uudizet 13.2.2012 

Muamankielen vaihtamine

Mennyt vuon kirjutimmo täs lehtes muamankielen vaihtamizes karjalan kielekse. Moni sen on jo todevuttanuh, a toivommo ku moni muugi vie innostus dieloh. Muamankielen vaihtamizen jälgehgi azieloinhoidokieli pyzyy ielleh endizenny. Ku Karjalan Kielen Seuran johtoryhmä oli gostis parliamentan sivistyskomissien johtoryhmän luo, dai sie piettih registriiruittuloin karjalankielizien miärän kazvattamistu ylen tärgienny ruavonnu. Karjalan Kielen Seuru on luadinuh rahvalistoregistrukeskuksenke sobimuksen. Sen mugah karjalazet voijah vaihtua rahvalistokirjanpidoh muamankielekse karjalan. Aijembah sih ei olluh mahtuo, hos muamankielilöin luvettelos on enämbi sadua muudu kieldy. Tämän dielon voi muuttua magistruatas. Merkitäh koodu 98 da selgeikieline merkičendy karjala.

Internetas verkoankietal voi karjalan kielen ilmoittamizen luadie valliččemal vallikos ylimäzen, toizin sanojen ”kirjoitettuna alla” –kohtan da kirjuttamal sen jälgeh alapuolele karjala. Adressu on www.suomi.fi da sen jälgeh > asioi verkossa > suosituimmat asiasanat > väestöntietojärjestelmä > äidinkieli- ja asiointikielitieto väestötietojärjestelmään.

KKS kannattau karjalan vaihtamistu omakse muamankielekse. Muuttua voi nygöi sengi perustehel, gu kaččonou kielen ozakse omua identitiettua. Karjalan kielen elvyttämizes on ylen tärgei se, ku karjal on rahvalistokirjanpivos Suomes paistujen kielien joukos. Auttakkua omii da ystävii muamankielen vaihtandas magistruatas libo internetan kauti. Midä suurembi on statistiiruittuloin karjalankielizien miäry, sidä parembah suammo julgizii varoi meijän kielen elvytykseh da kehittämizeh!

Uudizet 13.2.2012 

Jeuropan nevvoston rekomendatsiet kanzallizien vähembistölöin  statukses Suomes

Jeuropan nevvoston ministrukomitiettu andoi 19.1.2012 sen uuzimat rekomendatsiet kanzallizien vähembistölöin statukses Suomes. Rekomendatsiet koskietahes Jeuropan nevvoston kanzallizien vähembistölöin suojeluu koskijan yhtehisen ramkusobimuksen kanzallistu täytändöhpanuo. Vuvven 1995 ylehine ramkusobimus tuli kui kanzoinvälizesti muga Suomen puoles voimah 1.2.1998. Jeuropan nevvoston mugah sobimustu sobivutetah sezo Suomen karjalankielizeh vähembistöh.

Hos rekomendatsielois täl kerdua keskityttih enne kaikkie saamelazien, čiganoin da ruočinkielizien dieloloih, on niilöis puututtu ylehizel tazol i muijen kanzallizien vähembistölöin kui karjalazien tilandehen parandamizeh.

Meijän muadu kehoitetah välittömästi kehittämäh vähembistölöile tarkoitettuloi nevvottelurakendehii da –järjestelmii gu sezo pienembien vähembistöryhmien edustajil olis selgei viestindykanualu da tovelline mahto vaikuttua piätöksenluajindah. Rekomendatsielois i kehoitetah Suomie pidämäh konsul’tatsiedu aktiivizesti vähembistölöin edustajien kel menos olevis syrjimättömytty koskijois hankehis da ottamah huomivoh heijän mielet. Ministrukomitietan mielesgi kanzallizien vähembistölöin mahtoloi ottua ozua kul’tuuruhankehile da –pluanoile annettavan tuven suunduamizeh pidäy kehittiä. Komitietan mieles on tärgei dielo se, ku vähembistömeediele, enne kaikkie ven’ankielizile da saaminkielizile joukkoviestimile pidäy andua liziä tugie ku rekomendatsie todevunnuo, se merkiččöy sidä, ku karjalankielizet lehtet voijah suaha valdivonabuu.

Uudizet 13.2.2012 

Suojärves uuvet histourikńiigat

Suojärves, Viipurin liäńin suurimmas pitäjäs, on ilmestynnyh lugiettavaksi uuvet histourikńiigat III da IV –ozat piäkirjuttajanna professor Tapio Hämyńi. Hänen sugujuuret on Suojärven Juakkolan kyläspäi. Enzimäzet kaksi historiehai suadih lugiettavaksi jo 1965 da 1966 skolańeuvos Lauri Pelkozen johol.

Suojärven Pitäjäseuran kustandamis kńiigois on piälittši 900 sivuo uutta ťieduo rajakarjalazien asukkahien elännäs. Ližäksi löydyy sadoi kuvie da erilazie taulukkoloi täyvendämäh tekstie.  Kirjuttajat ollah Jovenzuun da Piälinnan yliopisson professoriloi da muida omien aloin parahie ažientundijoi Suomes.

Kolmannes ozas kuvatah metšän da rajaseuvun merkitystä suojärveläzen kulttuuran kehitykses. Hos elämińi oľi jygie konza Veńan da konza  Ruotšin alamazena, asukkahis eńin oza ei lähten toizien jyty mieroh.  Pravoslaunoin viero, oma karjalan kieli da  tavat pyzyi rahvahan kesses talvivoinah saite.

Ńellännes ozas seľľitetäh kyzymystä,  midä tapahtui suojärveläzel kulttuural uuzil eländäpaikoil Nyky-Suomes.  Viego rahvas malttaa paissa omua karjalan kieldä da kui säilyi oma viero ruottšiloin kesses.  Täz ozas selvittelöö professori Juri Shikalov miittumie vaigeuksie oľi  uuzil ižännil Suojärvie asuttajes voinan jälgeh.

Nene kńiigat on hyvä suaha luvettavaksi omal paltšal. Suojärven Pitäjäseuran jäzenil hinda on sada jeuruo da muil sadakolmekymmen jeuruo. Ližäksi peritäh  postan kauttši tilates työnnändäďengat.  Ţiluanda-adressan löyvät hos internetas Pitäjäseuran koďisivuloil.

Paavo Harakka

Uudizet 13.2.2012 

Karjalan Kielen Seuran uuzi julgavo:

LIVVINKARJALAN KIELIOPPI – nygylivvin opas suomekse

Uvven Livvinkarjalan kieliopin on kirjutannuh FD Raija Pyöli. Hänen da FD L’udmila Markianovan vuvvennu 2008 ilmah piässyh Sanakirja suomi-karjala sai nygöi rinnale suomekse kirjutetun tarbehellizen kieliopin.

LIVVINKARJALAN KIELIOPPI on anuksenkarjalan libo livvin peruskielioppi, da sen pohjannu on L’udmila Markianovan v. 2002 jullattu livvikse kirjutettu Karjalan kielioppi, kudai on luvettavis ozottehes: http://opastajat.net/opastus/grammar

Tevokses on kolme piäozua: iännehoppi, muodo-oppi da virkehoppi da lizäkse lyhyt sanaston yleiskuvavus.
Kielioppi sobii käytettäväkse kui kielikursiloil sego ičeopastundas. Kirju maksau 25 euruo da sidä voi tilata Karjalan Kielen Seuran verkokaupan kauti www.karjal.fi/verkkokauppa libo tel. 044 304 9293/Timo Munne da 0400 246 da  266/Pertti Lampi.

Uudizet 13.2.2012 

Eldia-Tutkimusprojektu andau tazapuolistu tutkimustieduo karjalan kieles

Luvekkua uuzimii  da ylen mieldykiinnittäjii tutkimustuloksii karjalan kielen nygözes tilandehes. Tunnustukkua enne kaikkie professouru Anneli Sarhimaan raportah The Karelian Language in Finland: An Overwiew of a Lnguage in context, Working Papers in European Language Diversity 3. Adressi: http://phaidra.univie.ac.at/o:80726 (Karelian Language in Finland > objekt anzeigen).

Sezo Eldian uudiskirjazis on luvettavis hyvövyllisty tieduo: http://phaidra.unvie.act.at/o:76253 (> Eldia Newsletter > Eldia-uutiskirjeet (FI) > Eldia-uutiskirje 2/2011 (FI) > objekt anzeigen)

Uudizet 13.2.2012 

Nevvottelut karjalan kielen stuatusan parandamizes ollah iestytty

Karjalan Kielen Seuran johto on jälgikuuloinnu pidänyh nevvotteluloi muan halličuksen ministroin, deputuattoin da virguniekoin ker kielen da kul’tuuran stuatusan zakonallizes lujittamizes da elvytystoimindah tarvittavan valdivonavun liziämizes. Sezo Karjalazien kodirandualovehes on nevvoteldu. Pakkaskuul piettih paginat piäministru Jyrki Kataisen kel. Kaikis nämis dielolois on piästy iellehpäi. Voi sanuo jo nygöi, gu meijän kielen da kul’tuuran stuatussu lujenou da elvytystoimindu suau liziä voimuvaroloi jongoi täl vuvvel. Vuvvennu 2013 da vuozinnu sen jälles meijän tilandeh muuttuu vie parembakse. Tämä on vaiku oigevuonmugahine dielo sikse ku muuloin kodimualasten kielien stuatussu on ihan eri tazol. Niilöin stuatussu on hyvin turvattu, erähien kai konstitutsies. Muut suahah i monikymmenkerdazen, erähät kai yli sadakerdazen miärän valdivontugie heijän omah elvytystoimindah karjalazih verraten.

Seuran aktiivine toimindu on suannuh kannatustu kaikis puolovehispäi.  Kui erähän puolovehen parliamenturyhmän paginanvedäi tarkah tovesti: ”Nygöi on aigu parandua karjalazien stuatusua.”

Uudizet 13.2.2012 

Opastus- da kul’tuuruministerstvaspäi raha-abuu lapsien da nuorien toimindah

Karjalan Kielen Seura sai ihan mennyt vuvven lopus ylimiärästy valtivonabuu lapsien da nuorien toimindah Pohjas-Karjalas da piälinnualovehel.

Varat käytetäh m.k. kielipezätoimindah, kieli- da kul’tuurukerholoih, julgavoloih da tapahtumih kezäkuun 2012 loppuh mennes. Niil voijah andua tugie sezo paikallizes aloittehespäi alguh pandavih hankehih niškoi. Seura on valmis andamah muis varois avustustu i muil ku iel mainituil paikkakunnil todevutettavih hankehih.

Azientundiiabuu annetah kaikes huolimattah. Lizätieduo suau seuran sekretarispäi: Pertti Lampi, tel. 0400 246 266

Uudizet 12.2.2012 

Karielan šana-lehellä täydy  15 vuotta

Karielan šana - on ainova lehti, kumbane viidiu Tverin mualla pien’rahavahan kielellä. Lehti šyndy šygyžyllä vuodena 1996. Šilloin Tverinkarielazin yhykšen predana oli V. V. Jolkin, sekretarina ruado Z. I. Golovkina. Leheštä ottuači Antonina Zaiceva,  jogo kuuda luadi yhen nomeran. Šilloin lehti oli pikkarane, vain kakši polostua. Antonina rohkeišti zavodi uuven ruavon. Hiän lapšuudešta šuat pagizi karielakši, vanhembuana rubei kirjuttamah runoloida. Kežällä 1997 A.A. Zaiceva lopetti lehen toimitannan. Šiidä šuat 14 vuotta lehen toimittajana on Tverin yliopiston opaštaja Ljudmila Gromova, kumbane on šyndyn Prudovan kyläššä.
Kaikkiedah viidi 130 Karielan šana-lehen nomerua. Vuuvešta 2001 lehti lieni kahta kerdua šuurembi. Šuurin lehen azie on že, što kirjutamma omalla kielellä, hivomma kieldä. I niin tverinkarielan kirjakieli lienöy parembi. Rahvaš kirjutetah lehteh i runoloida, i starinoida,  šanellah eländäh näh, karielan istorijah i kul’turah näh. Lehteh äijän kirjuttettih školan opaštajat, bibliotekan ruadajat, vanhemmat kylineläjät, Avtonomijan ruadajat. Kirjuttau lehteh i nygyne Avtonomijan preda N.A. Turičev. Hyvä mieli on že, što ruvettih kirjuttamah nuoret lugijat, kumbazet opaššuttih karielan kieldä Tverin i Petroskoin yliopistošša. Miän leheššä voiččou lugie karielankielizie runoloida i prozua.
Karielan šana-lehtä vuotetah Tverinlinnašša i kylissä. Tunnetah miän lehtä i Šuomešša. Lehti auttau šäilyttiä omua kieldä. Tverinkarielazilla ylen tahottau andua oma kieli nuorilla pokonoilla. Toivomma, što lehti oliis’ hengissä vielä kymmenie vuožie.

 Ljudmila Gromova

 Karielan šana-lehen piätoimittaj



Uudizet 9.2.2012 

Uuzi Karjal -festivuali 11. – 12.8.2012 Bombal

Tulien kezän, elokuun toine nedälinloppu, järjestetäh Nurmeksen Bombal uvvenluaduine karjalankielizen kul’tuuran tapahtumu, kuduas piäpaino on nygyaijas da tulevazuos. Tämän tapahtuman ruadonimi on Uuzi Karjal –festivuali.

Organizuičendas vastatah suojärviläzien yhtistykset da Karjalan Kielen Seuru. Tapahtuman tugijat ollah Nurmeksen linnu da Jukolan Osuuskauppa. Ohjelmas on ezimerkikse EIKU TENAVAOOPPERA –lapsienouperan karjalankieline enziezitys da muudu ohjelmua lapsile, karjalazien ansambl’oin da solistoin yhtehine konsertu, kirjallizustapahtumu, kuvataidoloi, filmoi da videoloi sego gastronoumiitapahtumu.

Lizätieduo: Pertti Lampi tel 0400 246 266, peter.pond@netsonic.fi da Timoi Munne tel +358-44-304 9293, timo.munne@karjalankielenseura.fi

Uudizet 30.1.2012 

Päivännouzu-Suomen škola rubieu opastamah  karjalan kieldy  ezmäzenny Suomes

Päivännouzu-Suomen škola algau karjalan kielen opastamizen ezmäzenny perusškolannu Suomes. Karjalan kieles roiteh tulies sygyzys lähtijen omatahtone vierahan kielen opastusaineh. Karjalan kieldy opastetah Lappeenrannas, Imatral da Joensuus. Opastukses käytetäh distansiellistu opastumistu.

Enne sygyzyy karjalan kieldy opastetah jo tulien kezän Kižin muzeisuarel kezäškolas, da sie ohjelmas on ven’an da karjalan kul’tuurua da kieldy. Päivännouzu-Suomen školaspäi otetah kezäkursale 12 opastujua. Heidy varte on tänä keviän  karjalan kielen algukursa.

Uudizet 18.1.2012 

Nedälinloppukursat Karjalatalol tuhu–kevätkuul

Livvinkarjalan kielikursat (A da B) pietäh Karjalatalol Helsingis 11.– 12.2. da 10.– 11.3.2012. Kursiloin perustannu on uuzi Raija Pyölin kirjutettu da Karjalan Kielen Seuran jullattu Livvinkarjalan kielioppi.

A-kursu: kielioppiharjoituksii da –tekstoi, 14 urokkua
B-kursu: (jatkuo A-kursale) kieliopin da sanaston syvendäjiä opastustu  tekstoin da dialougoin avul, 16 urokkua
Opastajannu on FD Raija Pyöli.

Ilmoittavumine A- libo A+B-kursiloile 27.1. mennes da vaiku B-kursale 24.2. mennes tel. (09) 7288170 da toimisto@karjalanliitto.fi 

Kačo hinnat da muut tiijot: www.karjalanliitto.fi/tapahtumat

Uudizet 16.1.2012

Tazavallan prezidentan valličendu 2012

Valličendupäivy on pyhäpäivy 22.1.2012 9-20 čuasul. Ku prezidentanvalličendas ollou toinegi iänenando, se on pyhäpiän 5.2.2012 9-20 čuasul. Tänäpiän da huomei 17.1. voi vie andua iänen edukädeh kunnan virrastois, kirjastois da postas.

Tieduo prezidentanvalličendas da iänenando-ohjehet ollah i karjalan kielel, da niidy voi lugie adressas www.vaalit.fi (siepäi klikkua > Tietoa presidentinvaaleista eri kielillä > karjala). Tekstat karjalakse kiändi Martti Penttonen.

Uudizet 11.1.2012 

Opastu karjalan kieldy Helsingin ruadorahvahanopistos

Karjalan kielen kursu jatkuu Keskizes alovehopistos (Keskinen alueopisto Helsinginkatu 26, Karhu-sali, 3. krs), opastajannu Pekka Helakallio  kolmanpiän 18:30 – 20:00 čuasun aigah, 11.1. – 4.4.2012. Tarkembat tiijot lövvytäh alembannu olijas linkaspäi da bumuaguopastusoppahan sivul 72 rubriekan Äidinkieli al.
Kursile ilmoittavumine 11:00 – 16:00 čuasun aigah telefonan kauti (09) 310 88610 libo netači.
Toimistoloisgi voibi ilmoittuakseh kursale. Kursan hindu on 31,50 euruo. Kursale syndyy vie uuziigi opastujii. Tervehtulemua kaikin karjalan kielen harrastusmuodozes opastundas kiinnostunnuot  opastujat.

Kursat toizis linnois  

Toizien linnoin karjalan kielen kursat on kerätty sivule Tulijua tapahtumua >

Uudizet 21.11.2011 

OMAL MUAL – VIERAHAL MUAL

Suojärven histouriitevokset ollah piästy ilmah!

Suojärvi III- da IV-tevoksis on yli 900 sivuu uuttu rajakarjalastu histouriitieduo.
Lizäkse kirjois on äijy ennejulguamattomua fotokuvua.

Lizätieduo da tilavukset:

Suojärven Pitäjäseura ry.
Soloba
Suojärvenkatu 1, 77500 Nurmes
puh. +358407008836
www.suojarvi.fi
puh. +358458636663
reino.kononen@suojarvi.fi
sulo.naakka@oyk.fi
mauri.mahlavuori@pp.inet.fi

Uudizet 20.11.2011 

Mieldykiinnittäi diplomruado

Meijän seuran tutkimusabulazennugi ruadanuh FK MIKAEL BJÖRK tutki histourien pro gradu -ruavos LAATOKKA-lehten karjalankielizii kirjutuksii 1920- ja 1930-vuozikymmenil (Myö karjalaizet – Karelspråkiga inslag i tidningen Laatokka under 1920- och 1930-talen, Helsingfors 2011).

Tozisuomelasmielizes lehtes jullatut kirjutukset oldih omaluaduine ilmivö. Lehti ei tunnustannuh karjalan kielen olemasolendua, vaiku käytti terminiä karjalan murreh. Kirjutuksien tiemat enimyölleh oldih patriottizii libo net käziteldih ihan argipäivällizii dieloloi. Erähis kirjutettih i Suomeh yhtistettävän Päivännouzu-Karjalan kieliazielois da huaveildih i karjalan kielen käyttöh ottamizes. Yhtelläh läs kai kirjutukset jullattih peittonimil libo nimerkin suojas kui nygyaijan internet-paginois. Tämä kuvuau sen aijan lehtiruavon käytändyö, a se kerdou kieliaktivistoingi varovazuvves. Karjalankielizii kirjutuksii annettih yhtelläh jullata kotirannanruavon nimes da karjalankielizen lugiikunnan miellyttämizekse. Mikael Björkin uvvenavuaju diplomruado on luajittu yliopiston ruočinkielizel puolel (Institutionen för filosofi, historia, kultur och konst).

Pertti Lampi

Uudizet 28.10.2011 

Karjal Žurnualu jäi ilmai vähembistölehtitugie

Konzu yhtenverdazus todevuu KŽ:n puoles?

Karjal Žurnualan bumuaguversiedy on voidu jullata harvembah midä oli pluanois. Tämä sikse ku lehti ni vie ei ole suannuh sille kuulujua abuu Liikendeh- da viestindyministerstvan jaetus Kodimualasten vähembistölehtilöin tuves. Karjal Žurnualu -verkolehti täytti tuven kelbavoehtot, a yhtelläh ei suannuh ni yhty tsentua abuu. Viäryön oiguamine on kestänyh monii kuuloi, da viegi on ebävarmua suammogo tugie enne tulijua oraskuudu konzu vuvven 2012 abumaksut juatah. Sentäh tämän vuvven jälgimäinegi noumero voi piästä ilmah kaksosnoumeronnu.

Pertti Lampi

Uudizet 27.10.2011 

Menovihjavus

Karjalazille tuttavu kalevalazen runonpajatuksen muailmanmuasteri Eila Pöllänen ozuttau omii säveldyksii tänäpäi 27. ligakuudu 16-18 aigah da  taidokriitikku Otso Kantokorpi kerdou inkeriläzes taijos Inkerin kulttuurikahvilas piettäväs pagintapahtumas Helsingis. Wallininkuja 7. Lähin tramvaiazetus: Kallion Urheilutalo (tramvait 1A, 3B, 3T da 8). Välly piäzy.

Uudizet 21.10.2011

Omajulgavoloile oma ilmoituspaikku 

Karjal Žurnualan verkolehtes on nygöi avattu OMAJULGAVOLOI-nimel sivut, kunne voit työndiä tekstuilmoituksen omas julgavos. Sen pidäy olla karjalan kielel kirjutettu libo karjalan kielele kiännetty da sinun iččes, sinun seuran libo yhtistyksen ilmah piästetty omajulgavo. Omajulgavoloi-sivut lövvytäh lehtikirjutuksien oigiel puolel ”Kuundele AUDIO”-koiratunnuksen yläpuolel. Omajulgavo voi olla karjalankieline kniigu, lehti, muu julgavo da iäniteh –muuzikkuiäniteh libo iänikirju.

Ohjavot: Älä työnnä kuvii, niidy emmo julgua. Kirjuta da tallenda karjalankielizet ilmoitustekstat tekstankäzittelyohjelmas (.rtf libo .doc), toimitus ei kiännä tekstoi. Kirjuta lyhyesti da ydimekkähästi tarvittavat tiijot da tevoksen kuvailu. Toimitus voi, ku kaččonou tarbehellizekse, lyhendiä da editoija tekstan. 

Työnnä ilmoitustekstu parahači rtf- libo doc-liittehenny: peter.pond@netsonic.fi ; tiijustelut, soita 0400 246 266. Voit työndiä tekstan da muut tiijot viestiankietangi kauti.

13.10.2011

Sordavalan pajopruazniekkuperindehty on aigomus elvyttiä

Laatokankarjalaisten liitto, monet karjalazet järjestöt da fondat järjestetäh yhteisruavos Sordavalan linnan kel Sordavalan pajopruazniekku 7.–8.7.2012 >>

Uudizet 11.10.2011 

Uuzi sarjukoomiksu Karjal Žurnualan sivule

Elozu Anni-tyttö da hänen muamo tullah nygöi ihaškoittamah lugijoi. Muamogi puaksuh menöy Annin sukkelois sanondois sanattomakse. Maria Kähäri on tämän uvven sarjukoomiksan luadii. >>

Uudizet 26.9.2011 

26. syvyskuudu on Europan kielien päivy

Tervehtykset 26. syvyskuudu Europan kielien päivänny Suomen perindehizil vähembistökielil. FiBLULin halličus pidi huoldu tervehtyksien kiännöksis.

Ruočin kieli: Gratulerar på den europeiska språkdagen!

Pohjassaami: Buori Eurohpá gielaid beaivvi!

Inarinsaami: Pyeri Euroopkielâi peeivi!

Koltansaami: Šiõgg Euroop kiõli peei’v!

Karjalan kieli: Hyviä Europan kielien päiviä!

Tatuaran kieli: Europa tellär köne kotlı bulsın!

Venan kieli: Поздравляем с днём европейских языков!

Čiganoin kieli: Tšihko Europako tšimbengo diives!

Jiddišin kieli: A gliklekhn eiropeišn tog fun šprakhn!

Uudizet 23.9.2011 

Karjalan Kielen Seuran alguhpanoloi

Meijän seuru on luadinuh kahten jälgimäzen vuvven aigah tärgielöi alguhpanoloi kudamii ajetah lujah edehpäi. Nämis mainičemmo täs erähii.

Oraskuus 2010 seuru ezitti oigevusministerstvale kodimaizien vähembistökielien, ezim. karjalan liziämisty kielizakonah. Yhteltiedy ezitettih uvven zakonan luadimistu Ruočin mallin mugah: zakon kanzallizis vähembistölöis da vähembistökielilöis. Silloine oigevusministru Tuija Brax esti mollembat ezitykset. KKS tahtou nygöi uvvelleh ezittiä alguhpanot uvvele oigevusministerstvale.

Sygyzyl 2009 jätettih meijän seuran valmisteltu alguhpano karjalan kielen liziämizes Unescon ainehettoman muailmanperindön luvetteloh. Prezidentu Martti Ahtisaari, professor Heikki Kirkinen da arhijepiskoppu Leo allekirjutettih kirjaine. Ezitys on ainos vie duumaittavannu opastandu- da kul’tuuruministerstvas. Alguhpanuo perusteldih sil, ku karjal on  karjalasten kanzanrunoloin kieli. Nämät runot ollah kaikis korgeiluaduzindu muailmanperindyö, kudai tunnetah kaikkiel opastunnuos muailmas. Alguhpanon viemisty edehpäi jatketah sygyzyl.

YLEn karjalankielizis ohjelmis on luajittu monii ezityksii, jälgimäzen kerran talvikuus 2010. Enzimäzenny tavoittehennu on joganedälihine radivo-ohjelmu da jällembäči myös tv-ohjelmu. Nevvottelut jatkutah kezän jälgeh.

Uudizet 23.9.2011 

Suomen uvven halličuksen ohjelmah ei otettu Karjalan Kielen Seuran ezityksii

Kezäkuun lopus nimitetyn halličuksen ohjelmas ei kerrota suorah karjalan kielen elvytystavoittehii. Ohjelman kielipoliittizes ozas aksentiiruittih lujah ruočin kielen stuatusan puoles, ku sidä pietäh nygöi varaittavas tilas olijannu ezim. Suomalaisuuden Liiton alguhpanoloin da parluamentuvalličustuloksen täh. Samal kerdua ezitettih konstitutsies mainittuloin kodimaizien vähemmistökielien stuatusan parandamistu. Nenga arvostelijat ei suadas syydy moittie ohjelmua vaiku ruočin kielen kannattamizes.

Nengomas tilandehes KKS:n ezitykset ei piästy mugah halličuksen ohjelmah. Meijän seuran johtojoukko on yhtelläh jo pannuh alguh nevvottelut monien ministerilöin kel ezityksien todevuttamizeh niškoi. Lizäkse KKS:n alguhpanoloi voibi panna kirjoih, ku halličuksen ohjelmua tarkistetah vuozittain.

Uudizet 19.9.2011 

Mustoituksii

Hyvät lugijat!

Käyttäkkiä hyväkse seuran tariččemii palveluksii: ainavoluadustu digikirjastuo, Oma Mua –lehten pdf-versiedy da meijän KKS:n da ven’ankarjalasten julgavoloi myyviä nettukauppua.

Tiezitgö –  meijän seurale voi luadie rahalahjoituksen? Karjalan kielen elvytys tarviččou lahjoituksii, ku valdivonabu on piendy.
Lahjoituksii voijah luadie yksittäzet ristikanzat da yritykset. Firmoin KKS:le luaditut lahjoitukset ollah verottomii. Olemmo kiitollizii kaikensuuruzis lahjoituksis.

Uudizet 19.9.2011 

UUZI SANA  vienankarjalakse

Heinykuun lopus piäzi ilmah vienankarjalakse kiännetty Uuzi Sana. Samal kerdua jullattih kniigan lizäkse sen cd-diska. Prezentatsii piettih Vienan Karjalan Vuokkiniemes. Uvven Sanan on kiändänyh Raisa Remšujeva, da hänen ruado kesti enämbi kymmendy vuottu.

Uudizet 8.9.2011 

Muamankielen vaihtamine

Karjalan Kielen Seuru on sobinuh rahvalistoregistrukeskuksenke moizes organizuičendas, min mugah karjalazet voijah nygöi vaihtua rahvalistokirjanpidoh muamankielekse karjalan. Aijembah tämä ei olluh mahtollistu, hos muamankielilöin luvettelos on enämbi sadua muudu kieldy. Tämän dielon voi muuttua magistruatas. Merkitäh  koodu 98 da selgeikieline merkičendy karjala.

Internetas verkoankietal voi karjalan kielen ilmoittamizen luadie valliččemal vallikos ylimäzen, toizin sanojen ”kirjoitettuna alla” –kohtan da kirjuttamal sen jälgeh alapuolele karjala.

KKS kannattau karjalan vaihtamistu omakse muamankielekse. Vaihtua voi nygöi sengi perustehel, gu kaččonou kielen ozakse omua identitiettua. Karjalan kielen elvyttämizes on ylen tärgei se, ku karjal on rahvalistokirjanpivos Suomes paistujen kielien joukos. Midä suurembi on statistiiruittuloin karjalankielizien miäry, sidä parembah suammo julgizii varoi meijän kielen elvytykseh da kehittämizeh!

Uudizet 7.9.2011 

Karjalan Kielen Seuran kirjutuskilvan tulokset

Tämänvuodizeh kirjutuskilbah tuli kirjutustu 34 kirjuttajalpäi, erähil enämbi yhty. Igiä kirjuttajil on 7-82 vuottu da hyö kirjutetah ižorakse, livvikse, lyydikse, suvikarjalakse, tverikse da vienakse - da välimurdehil. Kilvan teemannu oli "Meččy: kalastus, mečästys, marjah da sieneh käyndy i m.i." Vie oli toivomus ku nygyaigazisgi tapahtumis vois kirjuttua. Enimät kirjuttajat mugai luajittih da läs kai kirjutukset, paiči täyzin teemua vastuamattomat da aijembi jullatut, voi ottua kilbukirjah.

Kilvan suddinnu oldih Martti Penttonen da Ritva Lampivuo; omat mielet tekstois sanoi i Irina Paškova. Sud'd'at piästih sobuh palkittavis, ga oldas voidu piädyö toizihgi nimih. Kilvan tarkoitus on kuhkuttua kirjuttamah da kehittymäh kieles da kirjuttamizes. Pidäs kannattua nuordu da vahnua, eläväl murdehel kirjuttajua dai kirjukielizen azieprouzan kirjuttajua. Pidäs i duumaija, mittuzel tekstu ozutahes lugijale, suabigo tekstas selvän, vedäygo teemu lugijua. Kuibo sit vallita?

Prouzas palkindot suahah: 1. Ol'ga Melentjeva: "Oho šie, viäräkäpälä" (200e) 2. Anna Usova: "Käydih tytöt kerran meččäh" (150e) 3. Ivan SavinI: "Pulloine" (150e) Melentjevan da Usovan kirjutuksis kumbazesgi voi sanuo: Net ollah puhtahal, eläväl kielel kirjutetut tekstat, kudamis kerdomus vedäy puoleh lugijua. Savinan urokku ongel käyndäs ozuttua kirjuttajan ammattineruo.

Runolois palkindoloin juandu toinah oli viegi vaigiembi. Palkittavat:1. Anna Liisa Päivinen: "Meččy" (100e) 2. Irina Novak: "Mečän šomehuš" (70e) 3. Zoja Saveljeva: "Julgei kalastai" (50e) Päivizel on runoniekan neruo, se händy iellehgi vedäkkäh kielen opastundas. Hyvin lähtietäh runot i Novakan da Saveljevan käzis. Hyö kumbazetgi työnnettih i prouzukirjutuksii.

Hyvin olis palkindoloi voinnuh andua toizilegi kirjuttajile. Pidäy erikseh mainita Pekka Jormalazen kirjutus Luadogan kalastajis, "Meres meijän leiby talvel". Palkindon arvozii oldas oldu i Valentina Kondratjevan, Marija Trofimovan, Nikolai Zaitsevan kirjutukset. Runoloisgi palkindottah jäi moni muudu kandiduattua. Kui sanottu, voittajien valličendu on vaigei. Ga yksi selgei voittai oli: karjalan kieli.

Martti Penttonen

Uudizet 16.8.2011 

Opastu karjalan kieldy Helsingin ruadorahvahanopistos

Karjalan kielen kursu Keskizes alovehopistos (Keskinen alueopisto Helsinginkatu 26), opastajannu Pekka Helakallio  kolmanpiän 18:30 – 20:00 čuasun aigah, 7.9. – 30.11.2011 Tarkembat tiijot lövvytäh alembannu olijas linkaspäi da bumuaguopastusoppahan sivul 72 rubriekan Äidinkieli al.
Kursile ilmoittavumine algau nellänpiän 18. elokuudu 11:00 čuasun aigah telefonan kauti (09) 310 88610 libo netači.
Toimistoloisgi voibi ilmoittuakseh kursale. Sen hindu on 30 euruo. Kursan pienin miäry on 10 opastujua. Toivottavasti suammo ryhmän yhteh. Tervehtulemua kaikin karjalan kielen harrastusmuodozes opastundas kiinnostunnuot  opastujat.

Kursat toizis linnois

Toizien linnoin karjalan kielen kursat on kerätty sivule Tulijua tapahtumua > Kursat.

Uudizet 12.8.2011

Suomelaine kielipoliitiekku

Kotuksen (Kodimaizien kielien tutkimuskeskus) johtajan, Pirkko Nuolijärven kirjutus kielipoliitiekas piäzi ilmah Helsingin Sanomis 21.7. Kirjutus sežo piäzi ilmah opastajat.net forumal, karjalakse kiändi Martti Penttonen. Kirjuttajan luval julguammo kirjutuksen täs tävvennetynny Pertti Lammin (PL) kyzymyksil da kirjuttajan (PN) vastavuksil. >>

Pirkko Nuolijärvi:

Kielipoliitiekku on yhteiskunnas joga kohtas (HS 21.7.2011)

Kieleh da sen stuatusah vaikutetah zakonat da niilöin mugah azetetut orguanat, ga jogahine pagizii sežo piättäy kieles. >>

Uudizet 31.7.2011

Katseita karjalaan - kuundele kieldy

Karjalan Kielen Seuru yhtes OK-opintokeskuksenke piettih keviäl Joensuus karjalan kielen päivy, karjalane jarmanku, kudamale tuli rahvastu mollembil puolil rajua. >>

Uudizet 7.7.2011 

Martti Penttonen

Äijy kirjutustu KKS:n kilbah

Hyvin tuli kirjutustu nelländeh Karjalan Kielen Seuran kilbah. Teemannu täl kerdua oli "meččy, mečästys, kalastus, marjastus, sienestys da luonnos liikkumine". Vie toivottih, ku kirjutukset kerrottas nygözes aijas. KKS:n poliitiekannu on tuvva karjalan kieldy nygözeh aigah eigo ainos vai mustella endizii gor'ii. Enimät kirjutukset ollahgi tämän mugazet, no tahtotah erähät vie mustella omua lapsusaigua.

Kilvan tarkoituksennu on kuhkuttua uuzii kirjuttajii kehittämäh omua kielen da kirjutusmaltuo, kaikil murrehalovehil. Segi tavoiteh aiga hyvin todevui. Kolmeskymmeneskolmes kirjuttajas kolme kävväh vie školah, nuorimbaine on seiččievuodehine. Aiguzii kirjuttajii on kaikenigästy, kaksikymmenvuodizes kaheksakymmenvuodizessah. Kirjuttajua on kaikil murrehalovehilpäi: vienalastu, suvivarzinkarjalastu, liygilästy, lyydilästy, tverilästy dai ižorua, da niilöin välil. Palkindonsuajat opitah vallita sygyzyh mennes da luadie kogomuskirju vuvven loppuh mennes.

Uudizet 20.6.2011 

Ilmoitus immigrantoile:

Karjalankielizet immigrantat, huomivo!

KKS tahtos suaha yhtevytty karjalan kieldy maltajih immigrantoih Helsinkin alovehel da Pävännouzu-Suomes. Ečimmö ristikanzoi, kuduat ollah suadu opastai- libo hoidoalan opastuksen da ollah ruattu mainittuloil aloil Ven`al libo Suomes. Voimmo mahtollizesti tarita ruaduo. Yhtevystieduo: Timoi Munne, puh: 044 304 929

Da tämä kaikile:

Karjalankielisty lapsienhoiduo Helsinkis Karjalan Kielen Seuru panou alguh sygyzyl 2011. Se rubieu toimimah karjalankielizen kielipezän perehpäivyhoidomallin pohjal. Ližäkse opimmo järjestiä karjalankielisty lapsienhoidai-palveluu. Kulletus järjestetäh. Yhtevyshengilö Pertti Lampi, peter.pond@netsonic.fi

Uudizet 19.6.2011 

Karjalan Kielen Seuran luajittu alguhpano tavoitti suavutustu Jeuropan Nevvostos

Jeuropan Nevvoston parlamentaarine ylehine kerähmö hyväksyi 12. kylmykuudu 2010 turkkilazen rahvahanedustajan Ertuğrul Kumcuoglun luajitun raportan Jevroupan ylen huonos tilas olijois kielis da ohjavot niilöin tilan parandamizekse. Jeuropan Nevvoston Suomen valdukunnan paginanvedäi, rahvahanedustai Sinikka Hurskainen (sd) luadi aihies alguhpanon keviäl 2008. KKS:n johto omas puoles oli luadinuh ezityksen (kudamas oldih luveteltu kielet) Suomen valdukunnale talvikuus vuvvennu  2007. Hyväksytty piätöslauselmu 1769 (2010) on merkittävy piätös ylen huonos tilas olijoih kielih niškoi. Ohjavot tävvendetäh EN:n kahtu kanzallizen vähembistökielien da vähembistölöin suojelendua koskijua sobimustu juuri niilöin täytändöhpanon ja valvomizen kannal, da annetah toivuo ylen huonos tilas olijoile kielile. On yhtelläh mustettavu, ku kai rippuu vähembistölöin omas aktiivizuos sobivuttua sobimuksii da ohjavoloi. Ližätieduo www.coe.int

Uudizet 16.6.2011

KARJAL-ŽURNUALAN ENZIMÄINE NOUMERU LUOVUTETTIH TAZAVALLAN PREZIDENTALE

Meijän seuran paginanvedäi  arhijepiiskoppu Leo luovutti 12.5.2011 prezidentan linnas meijän lehten enzimäzen noumeran Tazavallan prezidentale Tarja Halozele. Prezidentu hyväl mielel otti uvven lehten vastah. Kui hyvin mustammo, kielen vähembistötila lujendettih Tazavallan prezidentan aktan mugah  27.11.2009.

Uudizet 16.6.2011 

Jovensuulaine E. Hartikainen Oy tugieu lehten ilmah piäzemisty

Meijän lehten parahannu tugijannu on monialayritys E. Hartikainen Oy, kudai oraskuul lahjoitti lehten ilmah piäzemizeh niškoi 2 500 euruo.

KKS LÄMMÄSTI KIITTÄY MEIJÄN TOIMINDAN TUGIJOI!