uudizet 16.6.2011

Pertti Lampi

KARJALAZIEN SUOMELASTAMINE

Pyrgimys suomelastua karjalazet on vaigevuttanuh karjalan kielen da kul’tuuran kehitysty.

Kanzallismielizien suomelastajien rutto toimindu jo 1800-luvun lopus algajen on suundavunnuh karjalan kielen da kul’tuuran hävittämizeh. Tämän liikkehen kannattajil tässähgi piäs on olluh moine mieli, rounoku karjalan kieldy da kultuurua voibi pidiä vaiku ozannu suomelazuttu. Karjalazil la ei ni ole omua kul’tuurua, a ku ollou, sit se on ”lijastunnuh” ven’alazuoh. Vie tänäpäigi kul’tuurulehtilöis suau lugie spetsialistoin kirjutuksii, kudamat sellitetäh, ku Kalevalan pohjannu olijat runot ollah suomelazii rahvahanrunoloi. Karjalan histouries suurele rahvasjoukole tarkoitettulois tevoksis da TV-ohjelmis vie vuvvennu 2011 uskoitellah, ku muga sanotut heimosaldatat, Akademine Karjalaseuru da Suomen vuozinnu 1941–1944 pietyn Päivännouzu-Karjalan okupatsien planiiruiččijat (AKS) oldih karjalazien hyvänluadijoi. Ga sihgi kaččomattah, ku vuozikymmenien aloh on piässyh ilmah lugemattomua tutkimustu, kudamis on ozutettu kiistelemättäh, ku muga sanottu heimosodaliikeh da AKS pannah omat väit karjalan kielen da kultuuran hävittämizeh kui Suomes, mugai Suomeh yhtistettäväkse planiiruičutus Päivännouzu-Karjalas. Karjalan päivännouzuozan liittymisty Suomeh kačottih todevuttua tottu sanuo talovuollizis da strategizis syylöis. Tegosyynny käytettih sidä, ku alovehel eli suomelazih kuulujua karjalazien ”heimuo”. Ku alovehliittymine olis todevunnuh, sit toinah karjalazet oldas oldu toizen luokan kanzalazii omas muas kui siirdomualoin alguperäzet eläjät.

Vähimyölleh kummastuttau se, ku nämä suomelastajat ezitetäh omua iččie karjalazien piästäjinny da karjalazen kul’tuuran ystävinny, hos i myödytuuleh heijän paginat ei mennä. Täs azetelmas on kudamidä samua, kui siirdomuavalloin kohtavumizes afrikkalazih rahvahih. Heidy tahtottih piästiä europpalazen tsivilizatsiin piirih hävittäjen heijän oman kul’tuuran. Nygözel aijal Belgien kuningastu Leopoldie, kudai surmai miljonoi kongolazii, ei pietä enämbiä kongolazien hyvänruadajannu kui vie vuozikymmenii tagaperin. Mindäh sit heimosaldattoi da AKS:ua olis piettävy karjalazien hyvänluadijoinnu, gu hyö oldih muudu da se on tovendettu. Iel mainittulois kniigois da TV-ohjelmis ni vouse ei mainita, ku suurin oza heimosaldatoin da AKS:n johtajis da heijän kannatusjoukkoloisgi oldih ližäkse ebädemokruattizes Lapuan liikkehes 1920- da 1930-luvul. Tämä laiduliikeh vastusti päivänlaskumualazii demokruattizii oigevuksii, kaikilekuulujua da yhtälästy iänioigevuttu, yhteiskunnallizii uvvistuksii da opastunduvellallizuszakonua. Ližäkse se prižmi huralistolazien da liberualoin puolovehien kieldämisty Suomes da loppujen lopukse myös parluamentan vallan siirdämisty halličuksele da kai parluamentan lopettamistu. Tiettäväzesti vaiku ylen harvat suomelazet da karjalazet nygözel aijal enämbi kannatetah nämien suomelastajien arvoloi.

Suomelastamisideolougii vaikuttau yhtelläh iellehgi aiga lujah suomelazis kultuurupiirilöis da valdivon virgukunnas. Hyvä ezimerki on karjalan kielen stuatusas annetun azetuksen oza. Azetus suadih jälgimäi seiččie vuottu kestänyön toran jälgeh. Alukse korgiet virguniekat vai ezitettih, ku mostu azetustu ei sua andua. Konzu rodih ilmi, ku moine mahto on olluh, ezitettih yhtelläh, ku azetus olis Suomen Konstitutsiedu vastah. Karjalan Kielen Seuran johtoryhmy ei uskonuh korgieloin virgumiehien väitehii, vai pani kai väit  azetuksen hyväksyttämizeh 27. 11. 2009.

Suomelastajien nägökannois on moine muutos, ku hos i ei hyö kannateta karjalan kielen da kultuuran elvyttämisty Suomes, ga sidä Ven’an karjalasalovehil kannatetah, hos i ebätovellizekse se ozutahes. Yhtelläh sil varal, ku suomen kielen da kul’tuuran opetustu pietäh iellehgi edusijal erähien Suomespäi järjestettylöin da rahoitettuloin projektoin avul. Sen periä karjalan da vepsän kielien tilandeh Karjalan tazavallas vuozi vuottu vai huononou. Jeuropan Nevvoston kriterieloin mugazet rahvahallizet vähembistökielet – kudamih suomen kieli ei voi kuuluo – ollah vähiä vajai häviemäs ven’an da suomen välis.

Karjalan kielen da kul’tuuran elvyttämizekse Suomes Karjalan Kielen Seuru on ruadanuh lujah da prižminyh jengukannatustu valdivon puoles. Ga iel mainittuloin syylöin periä on vaste vähä midä konkriettistu suavutustu. Uskommo, ku muan uvven halličuksen edustajat ruvetah aktiivizembah luaduh sellittämäh nämii kyzymyksii. Samal aigua aivin jatkammo tiijonsuandan levittämisty da lobbiruičendua virgukundahpäi Jeuropan Nevvoston azientundijoin  ohjavoloin mugah. Karjalazil on oigevus omah kieleh da kul'tuurah dai valdivon puoles tulijah talovuollizeh kannatukseh, kudamua suajah muutgi rahvahallizet vähembistöt. 

 HEIMOSOVAT PÄIVÄNNOUZU-KARJALAS VUOZINNU 1918-1922

 

(Kartu tevokses: Heikki Kirkinen - Pekka Nevalainen - Hannes Sihvo, KARJALAN KANSAN HISTORIA, Porvoo 1994)