UUDIZET » Kielipoliitiekku
Uudizet 12.8.2011
Suomelaine kielipoliitiekku
Kotuksen (Kodimaizien kielien tutkimuskeskus) johtajan, Pirkko Nuolijärven kirjutus kielipoliitiekas piäzi ilmah Helsingin Sanomis 21.7. Kirjutus sežo piäzi ilmah opastajat.net forumal, karjalakse kiändi Martti Penttonen. Kirjuttajan luval julguammo kirjutuksen täs tävvennetynny Pertti Lammin (PL)kyzymyksil da kirjuttajan (PN) vastavuksil.
Kotuksen (Kodimaizien kielien tutkimuskeskus) johtajan, Pirkko Nuolijärven kirjutus kielipoliitiekas piäzi ilmah Helsingin Sanomis 21.7. Kirjutus sežo piäzi ilmah opastajat.net forumal, karjalakse kiändi Martti Penttonen. Kirjuttajan luval julguammo kirjutuksen täs tävvennetynny Pertti Lammin (PL)kyzymyksil da kirjuttajan (PN) vastavuksil.
Kielipoliitiekku on yhteiskunnas joga kohtas (HS 21.7.2011)
Kieleh da sen stuatusah vaikutetah zakonat da niilöin mugah azetetut orguanat, ga jogahine pagizii sežo piättäy kieles.
Kielipoliitiekku on tärgei yhteiskunnallizen piätändän oza. Yhtelläh kielipoliitiekkua luajitah muijalgi ku valdivon ylimbäzis piättäjis orguanois, da sil on moni objektua da kodipaikkua.
Kielipoliitiekan objektat tavan mugah juatah nelläh joukkoh: stuatussu (kielen azemu yhteiskunnas), korpus (iče kieli), kielen opastus, da kielitehnolougii.
Kielen stuatussu miäritelläh enne muudu zakonoi luadimal, ga sežo monenjyttymil sobimuksil, ohjelmil da kuhkutuksil. Suomes kielilöin stuatussas miärätäh konstitutsies, kielizakonas da saamen kielizakonas. Kielenkäyttäjien oigevuksis da virguniekoin vellallizuksis miärätäh monis toizisgi zakonois, ezimerkikse perusopastuszakonas da tervehyönhuollon zakonois.
Kanzoinvälizii sobimuksii ollah ezimerkikse Europan unionin virrallizii kielii koskii aktu, Europan Nevvoston alovehellizii da vähembistökielii koskii sobimus, YR:n da sen orguanoin sobimukset, pohjasmualoin kielisobimus da Suomen da Ven'an väline perussobimus.
Jälgivuozinnu Pohjasmualois da Baltien mualois on urhakaldi luajittu kielipoliitiekallizii ohjelmii. Kaikil niilöil tavoittehennu on olluh valdukunnalline kielistrategii, kudai miärittelis yhteiskunnan eri lohkoloil tarvittavat toimehet. Valmistelus on otettu avukse kielen da toiziengi aloin azientundijoi. Tavoittehennu on, ku konkriettizet rekomendatsiet tuldas eri organizatsieloin da orguanoin kieliruavon perustakse da tuvekse.
Suomen enzimäine kielipoliitiekalline ohjelmu on vuvvennu 1998 ilmah piässyh Kodimaizien kielien tutkimuskeskuksen kielipoliittine ohjelmu. Vuonnu 2003 valmistui suomenruočin toiminduohjelmu da vuonnu 2009 suomen kielen toiminduohjelmu. Samannu vuvvennu piäzi ilmah čiganoinkielen kielipoliittine ohjelmu da vuonnu 2010 viiputuskielen kielipoliittine ohjelmu. Kaikkii nämii voi lugie ozuttehes www.kotus.fi.
Suomen kielen toiminduohjelmas, kudaman nimi on "Suomen kielen tulevaisuus" (Suomen kielen tulii aigu), käzitelläh suomen kielen stuatussua školas, yliopistos, tiijon kielenny, kielitehnolougie, yričyksis, kanzallizes hallindos, EU:n orguanois da meedies da vällänajjan toimindas.
Toiminduohjelmas luajitah rekomendatsieloi parluamentale, valdivonevvostole, yliopistoloile da muule tiedomuailmale, yričyksile, hallindole da kaikile kielenkäyttäjile. Keskehine viesti on se, ku Suomen valdivol pidäs olla holistine kielistrategii. Moizen strategien luadimine on nygöi halličusohjelmas.
Kielenhuoldo - kielen normittamine, nimistönhuoldo da sanaston i termistön luomine - sežo ollah kielipoliitiekkua. Yksi ozutus kielen lujas azemas on se, ku kieliyhteizö iče tiedäjen kandau huoldu omas kieles. Huollon kohteh enne kaikkiedah on kirjutettu yleine kieli; paistuo kieldy nimi instututsii ei voi normittua.
Kodimaizien kielien tutkimuskeskuksen yhtekse piätehtäväkse miärätäh zakonal da aktal suomen, ruočin, saamin da Suomen čiganankielen da viiputuskielilöin huoldo. Sih kuuluu mainittuloin kielien komissieloin azettamine da koordinuičendu, yleiskielen huoldo, sen kehityksen kaččomine, nimistönhuoldo, virguliston da EU-kielen tutkimus da huoldo, virguniekoin da meedien ruadajien opastamine, kielenhuolduo da kielen kehitysty koskijoin julgavoloin, sanakniigoin da opaskniigoin luajindu, mielien ilmoittamine sanastolois, nimistölöis, tekstois, dai aloittehet kilenkäyttyö koskijois azielois.
Hallindozakonas miärätäh, ku virgoniekoin pidäy käyttiä aziellistu, selgiedy da ellendettäviä kieldy. Kodimaizien kielien tutkimuskeskus on semmite jälgivuozinnu aktiivizesti ruadanuh ku tädä miärävysty piettäs kunnivos.
Kielenopastuksen pluanat koskietah muamankielen da kirjallizuon da toizen kodimaizen kielen opastustu. Sen lizäkse net koskietah suomi libo ruočči toizennu kielennu -opastustu da vierahien kielien opastustu eri tazoloil.
Opastuskieles da kielien opastukses miärätäh perusopastuszakonas da aktas, yliopistozakonas da ammattiopastuksen zakonas. Yleiskul'tuurallizen opastuksen tavoittehet da pluanat lujuau Opastushalličus. Se i andau ohjehii da kuhkutuksii da koordinuiččou kielitutkindoloi. Opastuskielen miärittelyl da kielenopastuksel on sendäh hyvinkattai zakonalline perustu da ohjavo.
Kunnil da školil on vastus paikallizes opastuspluanas da sit, ku muutgi ku kodimaizii kielii pagizijat opastujat suahah tarbehellizesti suomen da ruočin opastustu da opastusu omal muamankielel.
Kielitehnolougii on ainos vai tärgiembi vuitti kielipoliitiekkua sendäh, ku tiedotehniekal on keskeine rouli yhteiskunnan toimindas.
Kielitehnolougine ruado tarkoittau ezimerkikse ohjelmien da ruadobrujien luadimistu erikielizih ymbäristölöih, ezimerkikse kielenopastuksen, kiändämizen, tiijonečon da pagintehnolougien tarbehih, da digitualizien arhiivoin luajindua da niilöin suadavuon da käytettävyön kohendamistu.
Kielitehnolougien kehittämine semmite on tärgei Suomen jyttyzile pienile alovehile da vähembistökielien da varavonalazien kielien säilymizele.
Muga, kielipoliittizii piätöksii luajitah mones kohtas. Yhteiskundu miärittelöy ramkat, a ristikanzat, perehet, kielikollektiivat, školat da ruadopaikat luajitah kaiken aigua kielipoliittizii valličendoi argielokses.
Konzu vahnembi duumaiččou lapsen kielivalličendoi da škola piättäy eri ainehien opastuskielis, da konzu yričys valliččou verkosivuloil käytettävät kielet, ga silloi luajitah suomelastu kielipoliitiekkua. Se ei ole yksin poliitikkoloin dielo.
PL. Mittuine on sinun mieles vähembistöjärjestölöin rouli meijän muan kielipoliitiekas?
PN. Vähembistöjärjestölöin rouli minun mieles on merkittävy da midä lähembi net ruatah yhtes virguniekoin libo enimistörahvahien ker, sidä parembat i tulokset. Sinul da karjalan kielen järjestölöil ved' on täs äijy kogemustu. Sikse ku vähembistörahvas käytettäs da opastuttas omua kieldy, sežo pidäy äijy ebävirrallistu da puolivirrallistu kannatustu monel tazol. Yhten kunnan libo školan merkičys voi olla erinomaine, mallinandajannu da käytändön todehpanijannu, i täs dielos järjestölöin kannatus on uskomattoman suuri. Järjestötgi roitahes ristikanzois da sendäh yksityzien innostajien ristikanzoin merkičysty ei pie unohtua.
Vähembistöjärjestölöin merkičys on sit, ku niilöil on kielenpagizijoin oma iäni da ilmai sidä kielen stuatussan kohendamine ei ozavu. Ku vähembistö iče ei uskonne omah tulieh aigah, ni paras zakonanluajindu libo sobimus ei voi pidiä kieldy hengis.
Vähembistöjärjestöt sežo ollah merkittävät enimistön čusvuičendan liziändäs. Tämä čusvuičendu koskou ei vai kielen stuatussua yleizel tazol, a jogahizen kielen stuatussua omas yhteiskunnas. Nenga ezimerkikse suomelazet vähembistöjärjestöt voijah avvuttua suomenkielizii kaččomah suomen kielen stuatussua leviembäs kontekstas da ellendämäh sidä, mil se vähembistös tunduu, ku oman kielen käyttöala on ylen kabei.
PL. Konstitutsien kieliluvettelos ei mainita kaikkii kodimaizii vähembistökielii (ven'a, karjal, tataru da jiddiš) kudamien suojeluh Suomi on sidovunnuh EN:n sobimuksien mugah. Nämmä kielet sežo on virrallizesti ilmoitettu EN:lle. Ollahgo nämmä kielet eri azemas käytändön kielipoliitiekas?
PN. Tämä ei ole juristan vastavus, a kirjutan muga kui iče ellendän. Konstitutsien mugah kaikil vähembistölöil on yhtenjyttyine oigevus säilyttiä kieldy da kehittiä omua kul'tuurua. Net kielet, kudamis Suomi on sidovunnuh raportuimah Europan nevvostole, ollah sigäli eri azemas kui muut, ku niilöin tilandehes halličuksen pidäy sanuo raportas midä tahto, dai sidä midä ei ole ruattu da mittuzii probliemoloi on. Ku iče hyvin tunnet tämän azien, tiijät ku peruskirjan ozat I da II (Tavoittehet da printsipat) da toizel puolel III (Ruočči, vähembi paistu kanzalliskieli, da Saamen kieli, alovehelline vähembistökieli) ollah eri azemas. III ozas ollah mainittuloi kielilöi koskijat erityzet vellallizuot, kudamis raportuijah da kudamien todevundua sežo tarkembi kommentuijah. II ozan siändölöi Suomi soveldau soveldujin ozin (sic!) čigankieleh da toizih ei-alovehellizih kielih, 4.12.2009 algajen nimel mainiten i karjalan kieleh. Minun käzityksen mugah čigankieli da karjal ruvetah suamah tulijois raportois ainos vai enämbi huomivuo da täl on, muga toivon, vaikutustu i käytändön kielipoliitiekkah.
KOTUS - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Kodimaizien kielien tutkimuskeskus (Kotus) on valdukunnalline kielen azientundii- da tutkimuslaitos. Kotus tutkiu suomie, ruoččii, saamin kielii, čiganoin kieldy da viiputuskieldy.
Toimindah kuuluu kielen- da nimistönhuoldo, sanakniigoin luadimine da tutkimushankehii.
Kotus on opastus- da kul’tuuruministerstvan alaine tutkimuslaitos, da se algoi toimie vuvvennu1976.
Karjalan kielen tutkimus da kielenhuoldo Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus
Kolme vuottu tagaperin luajittih sobimus Kotuksen kel karjalan kielen tutkimuksen da kielenhuollon keskittämizes Päivännouzu-Suomen yliopistoh Jovensuuh, kus on karjalan kielen da kul’tuuran professuuru. Valdivon kannattavusohjelman tuomien resursoin vähendämizien jälgeh karjalan kieli ei ni olis enämbi voinnuh kuuluo Kotuksen toimindah.
